Kuinkas sitten kävikään – rasvakeskustelun synkkä sato

Kuinkas sitten kävikään – rasvakeskustelun synkkä sato Kuva 1 / 1

Onko Suomessa nyt meneillään kehitys, jonka jäljiltä – Väinö Linnaa siteeraten – ”naisväki tarttee paljon mustia hameita”? Yhdysvalloissa iloitaan siitä, että nuoren väestön kolesterolitasot ovat laskeneet (1). FINRISKI-tutkimuksen tuoreiden tulosten mukaan suomalaisen väestön kolesterolitaso on pitkän suotuisan kehityksen jälkeen kääntynyt nousuun.

Aikaansa seuraavalle tulos ei liene yllätys, sillä tyydyttynyttä rasvaa sisältävien elintarvikkeiden kulutus on reilusti lisääntynyt (2) ja tämän ja seerumin kolesterolitason välillä on hyvin tunnettu yhteys (3). Silti useimmat ehkä odottivat ainoastaan kolesterolitason tasoittumista, ei nousua.

FINRISKI-tutkimuksen tulosta ei ole syytä epäillä: tutkijaryhmä edustaa korkeinta ammatillista ja tieteellistä osaamista ja laboratoriomenetelmien laatu ja toistettavuus on kohdallaan. Tuloksen luotettavuutta analysoivat myös tutkijat itse monipuolisesti. Kolesterolitason nousu ei ole prosentuaalisesti suuri, mutta väestötasolla se on merkittävä. Laskennallisesti se tarkoittaa vääjäämättä suurta määrää ylimääräisiä valtimotautitapauksia. Kliiniseen lopputulokseen vaikuttaa toki muiden riskitekijöiden ja myös ehkäisevien hoitojen kehitys. Kolesterolitasoa pienentävien lääkehoitojen käyttö on samaan aikaan vähentynyt.

Miten tähän on tultu? Tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin merkityksestä valtimotautien syytekijänä on kiistelty kymmeniä vuosia (4,5,6). Päinvastoin kuin moni nuoremman polven lääkärikin saattaa luulla, kolesterolihypoteesi ei suinkaan ole ollut kivikautinen dogma ja uskonkappale, vaan sekin on pitänyt tieteellisesti todistaa oikeaksi (6). Kolesteroli todistettiin aukottomasti ateroskleroottisten valtimotautien syytekijäksi pitkän tieteellisen kamppailun tuloksena. Tässä mielessä parin viime vuoden aikana herännyt kiivas ja monien tiedotusvälineiden kritiikittömästi tukema hyökkäys kolesteroliteoriaa kohtaan onkin erityisen merkillinen. Argumentit ovat usein 1970- ja 80-luvuilta, ja 1990-luvulta alkanut kehitys ja meta-analyysit satunnaistetuista tutkimuksista ohitetaan täysin, vaikka se selvästi osoittavat kolesteroli­tason pienentämisen ja valtimotautien vähentymisen yhteyden (7).

Kolesterolikiistassa ei olekaan kyse pelkästään lääketieteestä. Siihen liittyy monenlaista intohimoa, alkaen maatalouspolitiikasta, ”luonnonmukaisuudesta” (luonnollinen voi – ”teollinen” margariini) aina suurteollisuuden (statiinien miljardibisnes) ja ylipäänsä asiantuntijoiden vastustamiseen (6). Voi vain ihailla, miten taitavasti, tehokkaasti ja nopeasti kohuohjelmat, ruokabloggaajat ja julkkiskokit (taustavaikuttajineen?) pystyvät vaikuttamaan ihmisiin. Samoja menetelmiä toki käytettiin silloinkin, kun väestön kolesterolitasoa laskettiin.

Mutta Väinö Linna lienee jälleen oikeassa: ”Emmä syyllissi kaippa yhtään”. Lääkärin on viisainta jatkaa tiukan asiallisella ja tutkittuun tietoon pohjaavalla linjalla ja tukea potilaita kolesterolitason pienentämiseen elämäntapavalintojen ja tarvittaessa lääkehoidon keinoin. Tiedotusvälineiden kannalta tylsä totuus vain näyttää olevan, että uusinkin kolesterolia koskeva tieto on usein jo olemassa olevan tiedon tarkentamista (8). Omalta kannaltani hyöty tästä ”kolesteroliherätyksestä” on toivottavasti se, ettei rasvattoman maidon valmistus sittenkään lopu ja ensi kesänä kaupan tiskistä taas löytyy kevytmakkaraakin saunan kiukaalle.

Timo Strandberg
LKT, geriatrian professori
Oulun yliopisto, 
terveystieteiden laitos
OYS, yleislääketieteen yksikkö
Helsingin yliopisto, 
kliininen laitos
HYKS, medisiininen tulosyksikkö

Kirjallisuutta

1. Kit BK, Carroll MD, Lacher DA,Sorlie PD, DeJesus JM, Ogden C. Trends in serum lipids among US youths aged 6 to 19 years, 1988-2010. JAMA 2012;308:591–600.
2. Repo P. Rasvaisempaa, kiitos! Voi, kerma ja smetana ovat taas suosiossa. Rasvattoman maidon kulutus on kääntynyt laskuun. Helsingin Sanomat 22.7.2012
3. Astrup A, Dyerberg J, Elwood P. The role of reducing intakes of saturated fat in the prevention of cardiovascular disease: where does the evidence stand in 2010? Am J Clin Nutr 2011;93:684–8.
4. Helenius R. Sydämen terveys ja maatalouspolitiikan varjo 1995. www.gernet.fi
5. Karvonen M, Vuokila R. Voiton vei voiton: sata puheenvuoroa. Sydänliitto 2000.
6. Kovanen P, Strandberg T, Huovinen M. Totuus kolesterolista. WSOY 2011.
7. Cholesterol Treatment Trialists’ (CTT) Collaboration. Efficacy and safety of more intensive lowering of LDL cholesterol: a meta-analysis of data from 170,000 participants in 26 randomised trials. Lancet 2010;376:1670–81.
8. Cholesterol Treatment Trialists’ (CTT) Collaborators. The effects of lowering LDL cholesterol with statin therapy in people at low risk of vascular disease: meta-analysis of individual data from 27 randomised trials. Lancet 2012;380:581–90.

Tieteellinen pääkirjoitus Lääkärilehdestä 35/2012.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi