1. Matkavakuutus korvaa matkasairauden aiheuttamat kulut, mutta mikä on matkasairaus?
– Jos tarkkoja ollaan, termi matkavakuutus sisältää matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Matkasairaus taas on matkan aikana todettu uusi sairaus. Se voi olla trauma, infektio tai jopa aivoverenkiertohäiriö tai sydänsairaus, jota ei ole todettu aikaisemmin. Tällaisen sairauden kohdalla korvataan kaikki matkan aikana tarvittava hoito ja myös mahdolliset kotimatkan erityiskustannukset, esimerkiksi lääkäri- tai hoitajasaattajan kulut tai jopa ambulanssilento, jos ne ovat lääketieteellisistä syistä tarpeen. Saman matkasairauden hoitoa korvataan yleensä 2–3 kuukauden ajan ensimmäisestä lääkärissäkäynnistä laskien, traumoja jopa kolmen vuoden ajan.
2. Entä jos sairaus on todettu jo aiemmin? Jos esimerkiksi epileptikko joutuu ulkomailla sairaalaan kouristuskohtauksen vuoksi?
– Jos sairaalanhoitoon johtanut sairaus on todettu aiemmin, matkustajavakuutus korvaa yleensä ainoastaan akuutin, ensiapuluonteisen hoidon, useimmiten 7–10 vuorokauden ajalta. Jos matkailija menettää sairauden takia kotimatkansa tai tarvitsee lisäapua kotimatkalle, ei vakuutus korvaa niitä. Jos esimerkiksi henkilö, jolla on aiemmin todettu diskusprolapsi (välilevypullistuma), joutuu sen takia sairaalahoitoon ja tarvitsee voimakkaiden selkäkipujen vuoksi kotilennolle paarikuljetuksen ja lääkärisaattajan, joutuu hän maksamaan ne itse.
3. Entä syöpäpotilas, joka haluaa lähteä lomalle Kanariansaarille hoitojensa välissä?
– Jos potilas joutuu matkallaan sairaalaan syövän takia, matkustajavakuutus ei todennäköisesti korvaa senttiäkään hoidosta eikä mahdollisia ylimääräisiä kotimatkakuluja. Matkustajavakuutus ei yleensä kata lainkaan sairauksia, joiden hoito tai tutkimus on kesken kotimaassa. Tämä ehto koskee esimerkiksi tilannetta, jossa henkilö on hakeutunut ennen matkaa lääkärin vastaanotolle rasitusrintakipujen vuoksi ja lähtee matkalle ennen suunniteltua rasitus-EKG-tutkimusta.
4. Lääkärin vastaanotolle tulee 2-vuotias lapsi, jolla on flunssa ja obstruktio. Perhe on lähdössä kauan toivotulle Thaimaan matkalle huomenna. Diagnoosi on pneumonia (keuhkokuume) ja antibioottikuuri aloitetaan, mutta potilas on niin hyvässä kunnossa, että lääkäri antaa luvan lentää. Toimitaanko tässä oikein?
– Potilas, jolla on juuri todettu pneumonia, ei saa lentää, koska lentokoneessa happisaturaatio laskee. Vaikka potilaalla olisi lääkärin antama kirjallinen todistus, siitä ei ikävä kyllä ole hyötyä myöskään korvausten suhteen. Jos lapsi joutuu matkalla sairaalaan tämän sairauden vuoksi, hoitoa ei korvata. Matkustajavakuutus ei korvaa sellaisen sairauden kuluja, jonka oireet alkoivat jo ennen matkaa.
5. Potilaalla on useita perussairauksia, mutta hän haluaa silti matkustaa. Voiko hän ottaa vakuutuksen, joka kattaa laajemmin myös olemassa olevien sairauksien mahdollisesti aiheuttamat kulut?
– Ei voi. Ikävä kyllä laajempaa matkavakuutusta ei Suomessa ole markkinoilla.
6. Kelasta voi tilata Eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla saa EU-maissa samanlaista hoitoa kuin kyseisen maan kansalaiset. Kannattaako EU-maihin matkustaessa sitten ottaa matkavakuutusta?
– Ehdottomasti kannattaa. Kortilla saa hoitoa EU-maiden julkisissa sairaaloissa, mutta ilman vakuutusta joutuu maksamaan mahdolliset ylimääräiset kotimatkan kustannukset itse. Ainoastaan Pohjoismaissa sairaaloiden väliset siirrot maksaa lähettävä sairaala. Tavallinen esimerkki on lomalainen, joka saa reisiluun murtuman ja kuljetetaan leikkauksen jälkeen kotiin paarikuljetuksella. Kuljetus vaatii koneesta 6–8 paikkaa ja mukana täytyy olla sairaanhoitaja tai lääkäri. Ellei matkustajavakuutusta ole, kulut täytyy maksaa itse. Lisäksi usein paikallisissa sairaaloissa joutuu selviytymään paikallisella kielellä, kun taas yksityissairaaloissa löytyy kielitaitoista henkilökuntaa.
7. Jos matkavakuutus ei korvaa, kai sentään paikallinen Suomen konsulaatti järjestää kotimatkan?
– Paikallinen Suomen lähetystö tai konsulaatti voi auttaa kotimatkan järjestelyissä, mutta loppupeleissä laskun joutuu maksamaan itse.
8. Jos on matkavakuutus, niin voiko sitten tilata ambulanssilennon noutamaan Suomeen, jos ei ole tyytyväinen hoitoon ja sairaalan tasoon ulkomailla?
– Ei voi. Kuljetustarpeen ja kuljetusmuodon päättää vakuutusyhtiö tai vakuutusyhtiön palveluorganisaatio lääketieteellisin perustein. Periaatteena on taata potilaalle lähimmässä mahdollisessa paikassa samantasoinen hoito kuin Suomessa. Kuljetus Suomeen tapahtuu siinä vaiheessa, kun se on potilaan kannalta turvallista ja lääketieteellisesti järkevää. Ambulanssikonekuljetusta tarvitaan harvoin.
Heli Siikamäki
LL, kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys,
Diploma in Tropical Medicine, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Kuva: Panthermedia
Kirjoitus perustuu Lääkärilehdessä 26–31/11 julkaistuun kirjoitukseen.
