Akuutit sepelvaltimokohtaukset vähentyneet hitaimmin nuorimmilla naisilla

Akuutit sepelvaltimokohtaukset vähentyneet hitaimmin nuorimmilla naisilla Kuva 1 / 1

Ensimmäisen akuutin sepelvaltimotautikohtauksen ilmaantuvuus, kohtaustaajuus ja kohtaustappavuus sekä kuolleisuus sepelvaltimotautikohtaukseen ovat laskeneet alle 55-vuotiailla naisilla hitaammin kuin miehillä ja vanhemmilla naisilla, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Hanna-Riikka Lehdon Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.

Myös sairaalan ulkopuolisen, ensimmäisen kohtauksen jälkeisen vuorokauden kohtaustappavuuden havaittiin laskeneen hitaammin nuorilla naisilla kuin miehillä ja vanhemmilla naisilla.

– Tutkimus ei anna selvää vastausta siihen, miksi näin on käynyt, toteaa Hanna-Riikka Lehto.

Riskitekijät ovat samoja nuoremmilla ja vanhemmilla, mutta voidaan pohtia elämäntapojen muutosten vaikutuksia. Naisten tupakointi lisääntyi Suomessa 1970-luvulta vuoteen 2002 saakka, mikä voi vaikuttaa havaittuun sairastuvuuden ja kuolleisuuden hitaampaan laskuun. Myös lihavuus ja diabetes ovat nuoremmilla naisilla aiempaa yleisempiä – ja liikunta vähäisempää.

 – Haitalliset riskitekijämuutokset voi vaikuttaa diagnostiikassa tapahtuneiden muutoksien, kuten troponiinien käyttöönoton ohella, Lehto huomauttaa.

Naisia kuolee enemmän kuin miehiä

Sydän- ja verisuonisairauksia on pidetty perinteisesti miesten sairauksina. Kuitenkin nykyisin niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa sydän- ja verisuonisairauksiin kuolee vuosittain enemmän naisia kuin miehiä. Sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuuden ja niihin liittyvän kuolleisuuden painopiste on siirtynyt työikäisistä miehistä vanhempiin ikäryhmiin, etenkin naisiin.

Lehdon väitöstutkimuksessa selvitettiin sukupuolten välisiä eroja ensimmäisen akuutin sepelvaltimotautikohtauksen ilmaantuvuudessa, kohtaustaajuudessa, kohtaustappavuudessa sekä sepelvaltimotautikohtaukseen kuolleisuudessa ajanjaksojen 1992–1994 ja 2000–2002 välillä.

Korkea sydän- ja verisuonisairausriski oli FINRISKI-tutkimukseen vuosina 1992–2007 osallistuneilla 25–54-vuotiailla naisilla melkein yhtä yleinen kuin miehillä. Korkean riskin taustalla oli naisilla diabetes, kun taas miehillä jo todetun valtimotaudin, korkean kokonaisriskiarvion ja diabeteksen osuudet olivat tasaisemmat. Kansainvälisesti suositellut ennaltaehkäisyn hoitotavoitteet eivät toteutuneet valtaosalla niin miehistä kuin naisistakaan; kolesterolin ja verenpaineen hoidossa on tehostamisen varaa molemmilla sukupuolilla. Diabeetikkonaisista suhteellisesti suuremmalla osalla kokonaiskolesteroli ylitti tavoitetason, joka on alle 4.5mmol/l.

Naisen ensimmäinen diagnoosi vajaatoiminta, miehellä kohtaus

Lehdon väitöstutkimuksessa seurattiin myös kansallisia rekistereitä käyttäen aiemmin terveitä FINRISKI-tutkimukseen vuosina 1992–2007 osallistuneita ja selvitettiin sukupuolten välisiä eroja ensimmäisen sydänsairauden ilmaantumisessa seurantajaksolla vuoden 2010 loppuun saakka.

Ennakoidusti yleisimpien sydänsairauksien eli sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan yhteenlaskettu ilmaantuminen oli kaksi kertaa suurempaa miehillä kuin naisilla. Sydämen vajaatoiminnan ilmaantuminen oli kuitenkin yhtä yleistä molemmilla sukupuolilla. Naisilla sydämen vajaatoiminta oli yleisin ensimmäinen sydänsairausdiagnoosi molemmissa ikäryhmissä, kun taas miehillä ei-tappava sepelvaltimotautikohtaus oli yleisin.

Ulla Järvi
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi