Älyveitsi tunnistaa syöpäkasvaimen

Älyveitsi tunnistaa syöpäkasvaimen Kuva 1 / 1

Britanniassa on keksitty älyveitsi, joka kertoo leikkaaville kirurgeille sekunneissa, sisältääkö kudos syöpäkasvainta vai ei.

Älyveistä on nyt testattu ensimmäistä kertaa leikkaussaliolosuhteissa, ja se diagnosoi 91 potilaalta otetut kudosnäytteet oikein sadan prosentin tarkkuudella muutamassa sekunnissa. Saman informaation saamiseen on tähän saakka vaadittu noin puoli tuntia kestäviä laboratoriokokeita.

Laitteen ovat kehittäneet Imperial College of London -laitoksen tutkijat, ja tulokset on julkaistu tuoreessa Science Translational Medicine -lehdessä.

Savu kertoo kudoksen laadun

Kun syöpä koostuu yhdestä kasvaimesta, leikkaushoito on usein paras vaihtoehto. Yleensä kasvaimen ympäriltä poistetaan myös tervettä kudosta.

Usein on kuitenkin mahdotonta arvioida silmämääräisesti, mikä kudos on tervettä ja mikä sisältää syöpäsoluja. Epävarmoissa tapauksissa poistettu kudos lähetetään laboratoriotutkimuksiin potilaan ollessa yhä leikkauspöydällä.

Älyveitsi (engl. iKnife) perustuu 1920-luvulla kehitettyyn sähkökirurgiaan ja laitteisiin, jotka ovat nykyään yleisessä käytössä. Sähkökirurgian laitteita käytetään leikkaukseen, polttamiseen sekä koagulointiin. Toimenpiteissä syntyvä kirurginen savu poistetaan erityisellä imulaitteella.

Älyveitsen kehittäjä Zoltán Takáts keksi ottaa savun talteen ja kytkeä sähkökirurgisen veitsen massaspektrometriin selvittääkseen, millaisia kemikaaleja näytteet sisältävät. Erilaiset solut tuottavat aineenvaihduntatuotteinaan tuhansia kemikaaleja erilaisina pitoisuuksina. Siten näytteen perusteella voidaan päätellä, millaisesta kudoksesta näyte on peräisin.

Kliininen tutkimus seuraava askel

Tutkimuksensa ensivaiheessa Takátsin ryhmä analysoi 302 leikkauspotilaalta otetut kudosnäytteet ja kokosi tuhansia terveitä sekä syöpää sisältäviä näytteitä sisältävän lähdekirjaston. Seuraavassa vaiheessa teknologiaa kokeiltiin leikkaussalissa aidoissa leikkausolosuhteissa.

Leikkauksen aikana älyveitsi vertasi kohtaamaansa kudosta kirjastoon ja ilmoitti alle kolmessa sekunnissa, millaisesta kudoksesta oli kyse.

Kaikissa 91 tapauksessa älyveitsen tekemä tunnistus oli yhtäpitävä leikkauksen jälkeen tehtyjen, perinteisiin menetelmiin perustuneiden diagnoosien kanssa. Leikkaavat kirurgit eivät päässeet näkemään laitteen näyttämiä lukemia.

Seuraavaksi ryhmä toivoo pääsevänsä tekemään kliinisen tutkimuksen selvittääkseen, parantaako kirurgien laitteelta operaation aikana saama tieto leikkaustuloksia.

Sukua tamperelaiselle keinonenälle

Brittiläisryhmän kehittämä sovellus perustuu vastaavanlaiseen teknologiaan kuin Tampereen yliopistojen yhteistyössä kehittämä, sairauksia tunnistava keinonenä. Tamperelaishankkeen vastuullinen johtaja, dosentti Niku Oksala Tampereen yliopiston lääketieteen yksiköstä pitää brittikeksintöä erittäin kiinnostavana.

– Tekniikkaa on vastaavanlaista kuin se, jota me käytämme syöpäkasvaimen hajudiagnostiikassa. Tämä on saman teknologian sovellus leikkaustilanteessa ja aivan uutta. Kukaan ei ole tainnut aiemmin keksiä yhdistää tätä teknologiaa polttoveitseen, Oksala kommentoi puhelimitse.

Oksala kertoo, että syöpäkasvainten analytiikassa käytetään nykyäänkin joissakin tilanteissa massaspektrometriä laboratorio-olosuhteissa.

– Mutta ne ovat tosi isoja laitteita ja vaativat näytteen valmistelua. Tuossa sovelluksessa on hienoa se, ettei siinä tarvita näytteen valmistelua ja että se on tosi nopea, Oksala sanoo.

Sirpa Kulonen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Lue lisää:
Tamperelainen keinonenä tunnistaa sairauksia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi