Astman diagnosointiin kehitetään uutta menetelmää

IP-tekniikalla pystytään määrittämään hengityksen virtausnopeusprofiili. Mittaus voidaan tehdä vaikkapa kotona yöunen aikana.

Impedanssipneumografiasta (IP) kehitetään menetelmää erityisesti pikkulasten astman diagnostiikan ja seurannan avuksi.

IP-tekniikkaa kehittävä biolääketieteen tekniikan professori Jari Viik Tampereen teknillisestä yliopistosta arvioi, että nimenomaan pienten lasten astman diagnosoinnissa uusille keinoille olisi tarvetta.

– Alle viisivuotiaille ei ole helppoja, luotettavia, objektiivisia menetelmiä tarjolla.

IP-tekniikalla pystytään määrittämään hengityksen virtausnopeusprofiili. Mittaus voidaan tehdä vaikkapa kotona yöunen aikana. Hengitystä mitataan ihoelektrodien kautta pienellä paidantaskuun sujautettavalla laitteella.

Viik kertoi Astma ’15 -päivillä Messukeskuksessa Helsingissä, että IP-tekniikan toimintaperiaate on tunnettu jo pitkään.

– Menetelmässä on tähän asti ollut heikkouksia, jotka nykyteknologialla on opittu korjaamaan.

Tutkimusryhmä on ratkaissut muun muassa sen, miten hengityksen ja sydämen signaalit saadaan erotettua toisistaan, miten ihoelektrodit pitää sijoitella luotettavan tuloksen saamiseksi sekä miten astmaan liittyvät piirteet voidaan analysoida mittauksesta.

– Perinteisessä mittaustavassa on sijoitettu kaksi elektrodiparia kainalolinjaan molemmille puolille vartaloa. Kliinisissä testeissä kuitenkin selvisi, että luotettavia tuloksia kaikentyyppisillä vartaloilla saadaan ainoastaan, kun toinen elektrodipari sijoitetaan olkavarteen ja toinen kainaloihin viidennen kylkiluuvälin kohdalle.

Markkinoille lähiaikoina

Laite on vielä tutkimusvaiheessa. Sitä on testattu niin imeväisillä kuin leikki-ikäisilläkin HYKS:ssa. Lisäksi TAYS:ssa selvitetään parhaillaan, miten laitteella pystytään kortisonihoitokokeilun jälkeen erottelemaan lapset, joilla astmaoireet palautuvat niistä, joilla oireet eivät palaudu.

Ennen kuin laite on terveydenhuollossa käytössä, tarvitaan lisää tutkimuksia sekä menetelmän validoimiseksi että kliinikoiden vakuuttamiseksi.

– Lepohengitysanalyysi ei ole tällä hetkellä tavallinen tapa astmadiagnostiikassa, joten kliinistä käyttöä varten täytyy luoda myös diagnosointikriteeristö.

Laitetta ja menetelmää ollaan kaupallistamassa. Viik arvelee kokemuksensa perusteella laitteen tulevan markkinoille ensi vuoden aikana. Hän ei ole itse mukana kaupallistamisessa.

– Uskon, että tästä laitteesta tulee olemaan apua pikkulasten astman diagnosoinnissa, seurannassa ja lääkityksen määrittämisessä. Menetelmää on helppo käyttää, ja se on luultavasti kohtuuhintainen.

Lue myös:
”Astman hoito kehittyy jatkuvasti”

Kirjoittanut:
Hertta Vierula
toimittaja

Julkaistu Lääkärilehdessä 38/15.