Astman ja keuhkoahtaumataudin väliin jää potilaita, joilla on molempiin tauteihin sopivia oireita

Astman ja keuhkoahtaumataudin väliin jää potilaita, joilla on molempiin tauteihin sopivia oireita Kuva 1 / 1

Erikoissairaanhoitoa vaativaa keuhkoahtaumatautia sairastavat suomalaiset potilaat ovat monimuotoinen ryhmä. Heidän elämänlaatuunsa ja ennusteeseensa vaikuttavat perimä, tupakoinnin lopettaminen, fyysinen aktiivisuus ja krooniset sairaudet.

Nikotiiniherkän asetyylikoliinireseptorin mutaatio on keuhkoahtaumatautipotilailla yleisempi kuin suomalaisessa väestössä keskimäärin Henna Kupiaisen väitöstutkimuksen mukaan.

– Keuhkoahtaumatautipotilaiden, joilta kyseinen mutaatio löytyi, kuolleisuus oli suurempaa kuin muiden. Suurentunut kuolleisuus havaittiin myös toisessa suomalaisaineistossa, joka koostui tupakoivista miehistä, Kupiainen mainitsee.

Väitöstutkimuksessa kerättiin noin tuhannen erikoissairaanhoitoa vaatineen keuhkoahtaumatautipotilaan sairauskertomustiedot ja potilaita seurattiin vuosia kyselytutkimuksin.

‒ Keuhkoahtaumataudin kehittymiselle altistavia geenejä tunnetaan toistaiseksi melko vähän.

Addiktioherkkään potilasryhmään kiinnitettävä erityistä huomiota

Kaikilla tutkituilla keuhkoahtaumapotilailla oli pitkä tupakointihistoria, mutta lähes 60 prosenttia potilaista oli onnistunut lopettamaan tupakoinnin joko ennen tutkimusta tai sen kuluessa.

Potilaista 28 prosenttia oli lopettanut tupakoinnin jo ennen keuhkoahtaumatautidiagnoosia. Tässä ryhmässä enemmistö oli miehiä, joilla oli runsaasti tupakoinnin lopettamiseen motivoivia sydänsairauksia. Tutkitussa potilasryhmässä tupakoinnin lopettaneet olivat myös keskimäärin vanhempia kuin edelleen tupakoivat.

Tupakoinnin lopettamisessa epäonnistuneilla on enemmän mielenterveyden ongelmia ja alkoholin liikakäyttöä kuin lopettaneilla. Korkeammasta iästä ja suuremmasta sydäntautisairastavuudesta huolimatta tupakoinnin lopettaneiden kuolleisuus on matalampaa kuin muiden.

Kupiaisen mukaan vaikuttaa siltä, että osa potilaista on herkempiä kehittämään riippuvuuksia.

– Tämä voidaan havaita alkoholismin ja tupakoinnin yhtäaikaisesta esiintymisestä. Addiktioherkkyys yhdistettynä runsaaseen psykiatriseen sairastavuuteen vaikuttaa olevan tappava yhdistelmä. Siksi tähän potilasryhmään pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.

Hengenahdistus erottelee fyysisesti aktiiviset ja inaktiiviset

Noin puolet tutkimusaineiston keuhkoahtaumatautipotilaista oli fyysisesti aktiivisia, ja he harrastivat useita eri liikuntalajeja.

Kupiaisesta oli yllättävää havaita, että fyysisesti aktiiviset potilaat eivät kuitenkaan ole nuorempia, terveempiä tai hoikempia kuin fyysisesti inaktiiviset. Keuhkofunktioiden lasku selitti inaktiivisuutta vasta kun tauti oli vaikea.

– Hengenahdistuksen tunne vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen voimakkaasti. Jos potilas kokee hengenahdistusta – keuhkofunktioista riippumatta – hänellä on selkeästi suurempi todennäköisyys olla fyysisesti inaktiivinen.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että keuhkosairautensa vuoksi kuntoutusta saaneet potilaat eivät olleet sen aktiivisempia kuin muutkaan.

Sekamuotoista astma-COPD:tä sairastavien elämänlaatu heikompi kuin astma- ja COPD-potilaiden

Astman ja keuhkoahtaumataudin väliin jää joukko potilaita, joilla on molempiin tauteihin sopivia oireita ja löydöksiä. Potilasryhmästä on viime vuosina alettu käyttää diagnoosia sekamuotoinen astma-COPD. Suomessa tätä potilasryhmää on tutkittu vain vähän. Lähes neljäsosa tutkimuksen keuhkoahtaumapotilaista kuului tähän ryhmään.

Ominaisuuksiltaan sekamuotoista astma-COPD:tä sairastavat potilaat sijoittuvat astma- ja keuhkoahtaumatautipotilaiden välimaastoon niin iän, keuhkofunktioiden kuin muiden sairauksien esiintyvyyden puolesta.

– Sekamuotoista astma-COPD:tä sairastavien potilaiden elämänlaatu oli kuitenkin merkittävästi huonompaa kuin astma- tai keuhkoahtaumatautipotilailla, Kupiainen kertoo.

Sekamuotoista astma-COPD:tä sairastavilla on enemmän sairauden pahenemisvaiheita kuin astmaa tai COPD:tä sairastavilla. He myös käyttävät enemmän terveyspalveluja kuin astma- ja COPD-potilaat.

Kupiaisen mukaan keuhkoputkien jatkuva obstruktio yhdessä COPD:tä suuremman, esimerkiksi allergeenien provosoiman keuhkofunktioiden vaihtelun kanssa saattaa selittää elämänlaadun laskua sekamuotoista astma-COPD:tä sairastavilla potilailla.

FM, LK Henna Kupiaisen väitöskirja Clinical and genetic markers in disease progression – a study among subjects with obstructive lung diseases tarkastettiin Turun yliopistossa 15.1.2016.

Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi