Avustustyöhön on monta tietä

Anestesialääkärit ovat ­kysyttyjä avustustyön­tekijöitä.

Avustustyöhön on monta tietä Kuva 1 / 4

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Kariantti Kallio käy kerran vuodessa avustustöissä ulkomailla Lääkärit ilman rajoja -järjestön lähettämänä. Keikoille on ollut helppo irrottautua vakityöstä HUS:n Uudesta lastensairaalasta, jossa on suhtauduttu avustustyöhön joustavasti.

Ensimmäinen keikka kaksi vuotta ­sitten suuntautui Jemeniin. Viime vuonna hän kävi Keski-Afrikan tasa­vallassa ja tänä keväänä Burundissa.

Anestesialääkärin komennus kestää tyypillisesti 5–6 viikkoa. Pituus johtuu työn luonteesta. Työ kohdemaiden sairaaloissa on päivystysluonteista. Välillä on raskaita päiviä.

– Paikalla ei usein ole monta nukutuslääkäriä tai kirurgiakaan. Joskus joutuu työskentelemään ympäri vuorokauden ja vähillä yöunilla.

Pitää olla valmis heittäytymään

Apua pitää viedä sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Tämä ajatus sai Kallion hakemaan järjestön palvelukseen vuoden 2016 lopussa.

Kuukauden sisällä netin hakukaavakkeen täytöstä Kallio kutsuttiin haastatteluun Tukholman toimistoon. Pian alettiin neuvotella, milloin ja minne hän voisi lähteä. Jo maaliskuussa 2017 hän matkasi Jemeniin.

Järjestö kouluttaa lähtijät. Anestesialääkärit tekevät kohteissa pitkälti samaa työtä kuin Suomessa. Tiettyä avoimuutta työ vaatii, ja täytyy olla valmis heittäytymään ja sopeutumaan.

– Pitää ajatella niin, että mitä tahansa keikalla kohtaa, siitä selviää.

Samat opit pätevät

Resurssit ja välineet ovat niukemmat kuin Suomessa, mutta silti potilas pystytään hoitamaan. Samat lääketieteen opit pätevät, joskus vähän mukaillen.

Kallio on ollut aina hoitotiimin ainoa suomalainen. Jemenissä tiimin kieli oli englanti, Afrikan maissa ranska. Kallio hioi ranskan taitoaan ennakkoon järjestön tarjoamalla intensiivikurssilla.

Työssä kohtaa välillä tragediaa ja kuolemaa, mutta myös onnistumisia ja hienoja persoonia.

– Äärimmäisissäkin oloissa törmää ihmisten hyvyyteen ja haluun auttaa toisia.

Ota joogamatto mukaan

Lääkärit ilman rajoja antaa hätäapua aseellisten konfliktien, epidemioiden ja luonnonkatastrofien uhreille sekä niille, joilla ei ole pääsyä terveydenhuoltoon. Kohdemaissa joutuu näkemään väkivaltaa, mutta varsinaista pelkoa Kallio ei ole tuntenut. Järjestö huolehtii hyvin työntekijöidensä turvallisuudesta.

Epävakaan tilanteen vuoksi majoituspaikasta ei toisinaan voi poistua muualle kuin autolla sairaalaan.

– Jos haluaa harrastaa liikuntaa, kannattaa ottaa varalta joogamatto mukaan.

Talous kestää lyhyet keikat

Koska anestesialääkärin keikat ovat ­lyhyitä, vakityötä pienempi palkka ei mullista taloutta. Järjestö tarjoaa lennot ja majoituksen kohteessa, eikä eläminen noissa maissa ole kallista.

– Päivärahoja jää ylikin, ja joutuu miettimään, minkä tuliaisen ostaa, jos jotain ostettavaa on.

Kallio on hyötynyt avustustyöstä itsekin. Tieto on karttunut sairauksista ja vammoista, joita ei Suomessa näe. Hän on oppinut työskentelemään eri kulttuureissa, ja kielitaito on parantunut.

– Kun minulla on Suomessa arabiankielinen potilas nukutettavana, on etu, että pystyn sanomaan pari sanaa hänen äidinkielellään.

Käsikirja kertoo medisiinarien vaihtoehdot

Lääketieteen lisensiaatti Konsta Nylander selvitti syventävissä opinnoissaan, mitä mahdollisuuksia lääketieteen opiskelijoilla on lähteä vapaaehtoistyöhön ulkomaille.

– Mahdollisuuksia on yllättävänkin paljon, mutta niistä on ollut vaikea saada tietoa, Nylander kertoo.

Selvityksen tuloksena tänä vuonna ilmestyi käsikirja, joka löytyy Suomen Medisiinari­liiton ulkoasiainvaliokunnan FIMSICin verkkosivuilta.

Vapaaehtoisprojekteja, joita Nylander suosittelee, löytyi vajaat kymmenen. Turussa opiskelevien keskuudessa suosittu on ollut projekti Intian Kalkutassa.

– Itsekin olin siellä viisi viikkoa. Kuukausi on tyypillinen aika vapaaehtoistyölle. Mittailin verenpainetta ja annoin pistoksia.

Lisäksi Nylander on ollut FIMSICin kautta sairaalaharjoittelussa Brasiliassa ja Taiwanissa. Palkkaa keikoista ei maksettu.

Tarjolla on palkallista ja palkatonta työtä

Lääkäreille on tarjolla monia mahdollisuuksia hakeutua avustus- tai kehitysyhteistyöhön ulkomaille. Lähteä voi vaikka kuukaudeksi tai vuodeksi.

Valittavana on sekä palkallista että palkatonta työtä. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti ja Lääkärit ilman rajoja maksavat työn­tekijöilleen palkkaa.

Kehitysyhteistyössä varsinkin pienempien järjestöjen työntekijät voivat tehdä osin talkootyötä.

– Luulen, että varsinaista lääkärin työtä tekeviä vapaaehtoistyöntekijöitä on vähän, arvioi Lääkäriliiton asiantuntija, kehitysyhteistyöneuvottelukunnan sihteeri Tuomo Lamponen.

Potilastyö on maailman joka kolkassa niin säänneltyä, ettei se Lamposen mukaan oikein sovi vapaaehtoistyöksi. Samoin ­vastuukysymykset ovat ongel­mallisia.

Lamposen mukaan kokonaiskuva avustus-, kehitysyhteis- ja vapaaehtoistyötä lääkäreille tarjoavien tahojen määrästä puuttuu.

Kirjoittaja
Heli Väyrynen
toimittaja

Kuvat
Jussi Helttunen, Lääkärit ilman rajoja, Emilia Kangasluoma/Suomen Punainen Risti

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 32/2019.

Oletko jo lukenut nämä?