Bakteerihoito tehokkain uusiutuvaan bakteeriripuliin

Bakteerihoito tehokkain uusiutuvaan bakteeriripuliin Kuva 1 / 1

Ulosteensiirto eli bakteerihoito osoittautui tehokkaimmaksi tavaksi hoitaa Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamaa uusiutuvaa ripulia, osoittaa lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri Eero Mattilan väitöstutkimus.

Tutkimuksessa vertailtiin hoidon tehoa käytettäessä ulosteensiirtoa tai immuunimaitoa tai antibioottihoitoa rifaksiimilla tai metronidatsolilla.

Selvästi tehokkaimmaksi osoittautui ulosteensiirto, jolla hoidetuista potilaista parani 94 %. Immuunimaidolla parani 56 %, metronidatsolilla 55 % ja rifaksiimilla 53 % potilaista. Kolmessa tutkimuksessa oli yhteensä 142 tutkimuspotilasta.

Ulosteensiirto osoittautui tehokkaimmaksi myös Clostridium difficile 027 -kannan aiheuttamiin vaikeisiin infektioihin.

Mattilan mukaan ulosteensiirto-osatyön potilasaineisto oli aikanaan maailman suurin. Siinä oli mukana 70 potilasta.

– Kun 027-kanta tuli Suomeen, uusiutuvia tapauksia alkoi esiintyä yhä enemmän ja ne olivat aikaisempaa rajumpia. Epidemia oli pahimmillaan 2007–08. Tutkimuksessa vastattiin potilaiden suunnalta tulevaan paineeseen: he alkoivat vaatia tätä hoitoa. Koska kyseessä oli uusi hoitomuoto HYKS:ssä, siitä päätettiin tehdä heti tutkimus.

Sittemmin 027-kannan aiheuttamien tautitapausten määrä on vähentynyt. Mattila arvioi sen johtuvan ennen kaikkea siitä, että kanta muuttui fluorokinoloneille resistentiksi ja niiden käyttöä rajoitettiin.

Uusiutuvien Clostridium difficile -infektioiden määrä ei silti ole vähentynyt.

– HYKS:ssä on tehty tänä vuonna enemmän ulosteensiirtoja kuin koskaan aikaisemmin.

Ulosteensiirtoja tehdään Mattilan mukaan säännöllisesti jo monissa suomalaisissa sairaaloissa, esimerkiksi Kotkassa, Lappeenrannassa, Hyvinkäällä, Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Porissa ja Mikkelissä.

Kapseli tekee tuloaan

Ulosteensiirron vaihtoehtona on viime vuosina esitelty kapselia, joka sisältää ulosteen bakteereita.

– Potilaalle tehdään ensin normaali suolistontyhjennys. Julkaistussa tutkimuksessa potilas nieli keskimäärin noin 30 kapselia. Ne liukenivat ennen paksusuoleen saapumista, ja siten pystyttiin korjaamaan vaurioitunutta paksusuolen bakteerikantaa.

Mattila uskoo kapselihoidon yleistyvän.

– HYKS:ssäkin on alustavia suunnitelmia kapselien käytöstä.

Suvi Sariola
toimittaja

Kuva: Janice Carr / CDC

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi