Diabeetikon raskauden tulisi olla suunniteltu

Hoitotasapaino on tärkeää saada mahdollisimman hyväksi jo ennen raskautta.

Diabeetikon raskauden tulisi olla suunniteltu Kuva 1 / 1

Raskausajan muutokset diabeetikon aineenvaihdunnassa ja taudin vaurioittamassa verisuonistossa altistavat äidin ja sikiön komplikaatioille. Lisäksi raskauden aikana akuuttien komplikaatioiden, kuten vakavan hypoglykemian ja ketoasidoosin, riski on lisääntynyt. Jotta jo ennen raskauden alkamista saavutettaisiin mahdollisimman hyvä hoitotasapaino, diabeetikon raskauden tulisi olla suunniteltu, kirjoittavat Miira Klemetti ym. Lääkärilehdessä.

Raskausaikana vaaditaan aktiivista glukoosin omaseurantaa ja insuliinihoidon säätämistä. Elämäntapoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Glukoositasapaino, verenpaine sekä diabeteksen lisäsairaudet tulee hoitaa mahdollisimman hyvin.

Varhaisraskauden huono hoitotasapaino on yhteydessä sikiön epämuodostumiin. Myöhemmin raskaudessa huono glukoositasapaino, korkea verenpaine ja diabeteksen lisäsairaudet lisäävät raskausmyrkytyksen, ennenaikaisen synnytyksen, sikiön kasvuhäiriöiden ja kohdunsisäisen hapenpuutteen sekä lapsen kuoleman riskiä synnytyksen yhteydessä. Huono hoitotasapaino lisää sekä spontaaneja että hoidosta johtuvia ennenaikaisia synnytyksiä.

Sikiön liikakasvu eli makrosomia on tavallista diabeetikoiden raskauksissa. Sikiön veren liikasokerisuus ja insuliinirunsaus kiihdyttävät kasvua. Suomessa yli 30 % tyypin 1 diabeetikoiden lapsista syntyy makrosomisina (syntymäpaino yli 2 SD). Makrosomia voi johtaa vaikeuksiin synnytyksessä. Diabeteksen verisuonikomplikaatiot, erityisesti munuaissairaus, lisäävät puolestaan istukan vajaatoiminnan ja sikiön kasvun hidastuman riskiä.

Lisääntymisikäisiltä diabeetikoilta on hyvä tiedustella seurantakäynneillä raskaussuunnitelmista, varmistaa ehkäisy ja ohjata tarvittaessa raskauden suunnitteluun sairaalan äitiyspoliklinikalle ennen ehkäisyn lopettamista.

Lähde: Klemetti M. Gordin D, Tikkanen M, Nuutila M, Teramo K. Tyypin 1 diabeetikon raskauden erityispiirteet. Suom Lääkäril 2018;73:1351–6.

kirjoittaja:
Marianne Jansson
toimittaja

kuva: Fotolia

Lue artikkeli kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.

Oletko jo lukenut nämä?