Elektroninen nenä erottelee keuhkodiagnoosit

On selvää, että tämän menetelmän saaminen kliiniseen käyttöön kestää vuosia, mutta hyvää kannattaa odottaa.

Keuhkosairauksien tutkimusmahdollisuuksien uudet innovaatiot ovat jo tovin odotelleet läpimurtoa. Uloshengitysilman typpioksidimittaus on jo rutiinia, mutta uloshengityksen kondensaatin mittaaminen on kehittynyt hitaasti. Elektroninen nenä (eNose) on uusi ja lupaavin menetelmä.

Hollantilaiset tutkijat professori Sterkin johdolla kehittivät menetelmän, jossa spirometriaan liitetään uloshengitysilman elektroninen mittauslaite. Menetelmässä kerätään uloshengitysilmaa, jonka kondensaatista (vesihöyrystä) mitataan liukoiset orgaaniset yhdisteet viiden eri sensorin avulla. Koehenkilö siis vain hengittelee suun huuhtomisen jälkeen ja sitten tehdään spirometria.

Menetelmää kokeiltiin 60 terveen koehenkilön, 37 astmaatikon, 31 keuhkoahtaumapotilaan ja 31 keuhkosyöpäpotilaan tutkimiseen, ja eri ryhmät saivat erilaisen hengitysprintin eli eri aineiden ja eri sensorein mittaaman ”jalanjäljen”.

Terveet henkilöt pystyttiin erottamaan 87 prosentin varmuudella astmaatikoista ja 78 prosentin varmuudella keuhkoahtaumapotilaista. Vastaavasti astma- ja keuhkoahtaumapotilaat erottuivat toisistaan 81 prosentin varmuudella. Keuhkosyöpäpotilaiden erottamiseen terveistä tulos oli 88 prosenttia ja keuhkoahtaumapotilaista 80 prosenttia, vaikka osalla syöpäpotilaista tietenkin oli keuhkoahtauma.

Uudet innovaatiot ovat tarpeen keuhkosairauksien diagnostiikassa ja hoidossa. Hengitysilman analysointi on mielestäni luonnollinen tapa tutkia keuhkosairauksia ja onneksi menetelmät kehittyvät vauhdilla. Spirometriaan liitetty elektroninen nenä olisi mahtava lisäapu. On selvää, että tämän menetelmän saaminen kliiniseen käyttöön kestää vuosia, mutta hyvää kannattaa odottaa.

Lähde:
de Vries R, Brinkman P, van der Schee MP ym. Integration of electronic nose technology with spirometry: validation of a new approach for exhaled breath analysis. J Breath Res 2015;9:046001, verkossa 15.10.2015. doi: 10.1088/1752-7155/9/4/046001

Kirjoittanut:
Heikki Ekroos
LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 46/15.