GT on alkoholin suurkulutuksen laboratoriomittari

Yhden illan runsas alkoholin käyttö ei vielä nosta GT-arvoa, mutta jatkuvampi alkoholin nauttiminen näkyy arvojen nousuna.

Maksakokeilla voidaan tutkia monipuolisesti maksan sairauksia ja häiriötiloja. GT (glutamyylitransferaasi) on yksi tällainen maksakoe. Glutamyylitransferaasi on entsyymi, jota on runsaasti maksan sappitiehyiden seinämäsoluissa.

Mitä GT-arvo kertoo?

GT-arvo kertoo samanlaisia asioita maksan kunnosta kuin AFOS-arvo (alkalinen fosfataasi). Molempien arvot nousevat muun muassa maksan kasvaimien yhteydessä ja silloin kun sapen kulku on estynyt. GT:llä on kuitenkin yksi merkittävä ominaisuus AFOS:iin verrattuna. Se reagoi alkoholinkäyttöön.

GT:tä käytetäänkin alkoholin suurkulutuksen laboratoriomittarina. Yhden illan runsas alkoholin käyttö ei vielä nosta arvoa, mutta jatkuvampi alkoholin nauttiminen näkyy arvojen nousuna. GT:n suureneminen ei kuitenkaan ole merkki peruuttamattomasta maksavauriosta. Arvo voi laskea muutamassa viikossa, kun alkoholin käyttöä vähennetään.

Lisäksi muun muassa eräät lääkeaineet (esim. epilepsialääkkeet), akuutti haimatulehdus, sydän- ja keuhkoinfarkti, keuhkokuume, sydämen vajaatoiminta ja lihavuus voivat nostaa GT-arvoa.

Kuinka varmasti GT-arvo kertoo alkoholiongelmasta?

GT ei ole erehtymätön ja alkoholinkäyttö näkyy laboratoriotutkimuksissa vain noin neljällä kymmenestä suurkuluttajasta. Tutkimusten mukaan suurkulutus tunnistetaan paremmin AUDIT-kyselyn avulla, jos vastaaja on rehellinen.

Miten GT-mitataan?

GT-entsyymit vapautuvat maksasta verenkiertoon ja siksi niiden aktiivisuutta voidaan mitata verikokeella. Ennen koetta ei tarvitse paastota.

Mitkä ovat GT:n viitearvot?

Vauva (alle 1kk): 300U/l
Lapset (1 kk16v): 50U/l
Mies (yli 16v): alle 60U/l
Nainen (yli 16v): alle 40U/l

Viitearvot voivat hieman vaihdella eri laboratorioissa. Asia kannattaa siis varmistaa omalta lääkäriltä.

Lue laboratoriotutkimukset-sarjan aikaisempia artikkeleita:
ALAT kertoo maksasi voinnista
Kolesteroliarvo kertoo elintavoistasi
EKG kertoo sydämesi rytmin
Nielunäyte selvittää antibiootin tarpeen
Lasko, eli senkka, auttaa taudin seurannassa
Hemoglobiiniarvo (B-Hb) kertoo hapensaannistasi
CRP varmistaa diagnoosin
Mikä ihmeen kreatiinikinaasi (P-CK)?

TESTAA MYÖS TUNNISTATKO LABORATORIOKOKEET!

Lähteet:
Terveyskirjasto: GT
HUSLab: Glutamyylitransferaasi, plasmasta

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Tarkastanut:
Seija Eskelinen
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kuva:
Panthermedia

Lue lisää jutun aiheesta

Alkoholismi lyhentää elinikää perimästä riippumatta
Alkoholismi

Alkoholismi lyhentää elinikää perimästä riippumatta

Alkoholismi ja liiallinen alkoholin käyttäminen altistaa monille sairauksille sekä onnettomuuksille ja tapaturmille, joiden takia alkoholistit elävät usein muuta väestöä lyhemmän elämän. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen perusteella tämä vaikutus havaitaan riippumatta siitä, onko potilaan suvussa terveysriskejä ja sairauksia, jotka voisivat selittää yhteyden. Tutkimuksessa käytettiin yli 2,8 miljoonan ruotsalaisen terveys-, rikos- ja apteekkirekisteritietoja vuosilta 19732010, ja niistä tutkijat tunnistivat osallistujat, joilla oli diagnosoitu alkoholiriippuvuus. Alkoholiongelma oli yhteensä yli 170 000 miehellä ja naisella. Alkoholismi-diagnoosin saaneita verrattiin heidän sisaruksiinsa, puolisisaruksiin ja mahdollisiin kaksossisariin ja -veljiin, joilla ei ollut alkoholiongelmia, sekä muuhun väestöön. Näin tutkijat pystyivät selvittämään perinnöllisten ja kasvuympäristöön liittyvien seikkojen vaikutuksia kuolleisuuteen. Alkoholiongelmaiset kuolivat seurannan aikana lähes kuusi kertaa todennäköisemmin kuin muut samanikäiset ja samaa sukupuolta ja koulutustasoa olevat, analyysi osoitti. Perinnölliset ja perhetaustaan liittyvät seikat selittivät osan tästä riskistä keski-iässä ja sitä ennen, mutta vuosien lisääntyessä kuolleisuus alkoi selittyä yksinomaan alkoholismilla. Mitä pitempään ongelmakäyttö oli jatkunut ja mitä vanhempi potilas oli, sitä vähemmän perhetausta merkitsi. Ruotsalaisten tulokset lisäävät tietoa alkoholismiin liittyvistä terveyshaitoista ja kuolleisuudesta ja osoittavat niiden lopulta olevan riippumattomia potilaan perhetaustasta ja mahdollisista perinnöllisistä seikoista. Arviolta 500 000 suomalaista on alkoholin riskikäyttäjiä eli heille alkoholista aiheutuu selviä terveysongelmia. Terveydenhuollon miespotilaista ongelmakäyttäjiä on 20 prosenttia ja naispotilaista 10 prosenttia. Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta suuri ongelma on runsas humalajuominen. Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholin kokonaiskulutus on pysynyt melko tasaisena tai jopa hieman vähentynyt. Tutkimus julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä. UutispalveluDuodecim (JAMA Psychiatry 2016;73:575581) http://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2515957 Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kuva: Pixmac