Iäkkäiden ihmisten määrä tulee korostumaan päivystyksissä

Iäkkäiden ihmisten määrä tulee korostumaan päivystyksissä Kuva 1 / 1

Helsinkiläisen Haartmanin sairaalan päivystystä suunniteltiin vahvasti geriatrisella otteella, sillä sairaalan toimintasäteellä asuu paljon yli 85-vuotiaita ihmisiä. Toiminnan ­ytimessä on tiimityö. Lääkärin ja hoitajan lisäksi potilaan tapaa ­tarvittaessa myös kotiutushoitaja, 
joka arvioi, miten vanhus pärjää kotona.

– Kokenut kotiutushoitaja selvittää tarkastuslistan eli strukturoitujen kysymysten avulla konkreettisesti vanhuksen arkea ja toimintakykyä, ennen kuin potilas kotiutetaan, ­ylilääkäri Laura Pikkarainen kertoo.

Tiimiin kuuluvat myös psykiatrinen sairaanhoitaja, päihdehoitaja, sosiaalityöntekijä sekä toiminta- ja fysioterapeutit. Näin tiheään seulaan jäävät herkemmin hennotkin varoitusmerkit.

Vähintään yhtä tärkeää on yhteistyö sairaalasta ulospäin, kotihoitoon, sosiaali- ja kriisipäivystykseen ja ­terveysasemille. Pikkarainen painottaa, että vanhusta ei missään tapauksessa saa jättää yksin.

Geriatrian tarve tuli jäädäkseen

Haartmanin päivystyksen etulinjassa jyrää kokemus. Päiväsaikaan erikois­lääkäreitä on 3–4 ja erikoistuvia 2–3.

Geriatrisen otteen onnistumiseen tarvitaan sairaalan johdon tuki, sillä henkilökunnan mielenkiinto ja moti­vaatio vaativat usein herättelyä. 
Erillisiä geriatrisia päivystyspisteitä 
ei Pikkarainen eivätkä muutkaan haastatellut kannata, sillä kaikki päivystys­pisteet tulevat olemaan geriatrisia 10–20 vuoden kuluessa.

– Tässä ajassa tulee näkymään kroonisten sairauksien paheneminen. Tarvitaan lisää palliatiivista ja ­saattohoito-osaamista, hoidon­rajauksen ja lempeän kuolemisen osaamista. Tähän pitäisi alkaa ­varautua koulutuksessa, Pikkarainen toteaa.

Iäkkäiden ihmisten määrä tulee korostumaan päivystyksissä, sillä nykylinjausten mukaan vanhuksia tuetaan asumaan kotona mahdolli­simman pitkään. Myöskään ­erilaisissa palvelutaloissa ei ­lääkäreitä ­juurikaan ole, joten akuutisti sairastuttuaan niissä asuvat vanhukset hoidetaan ­päivystyksissä.

Tilastokeskuksen väestö­ennusteen mukaan yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 20 000 henkeä eli noin 
45 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2023. Samansuuntaisen kehityksen ­arvioidaan jatkuvan ­myöhemminkin.

Päivystys­käynnille 
voi olla yllättäviä syitä

Vanhukset kestävät psyykkistä ­kuormitusta huonommin kuin 
nuoremmat ja heidän on ­vaikeampi hallita ulko­puolisista tilanteista ­nousevaa ­ahdistusta. Siksi niinkin ­arkiselta ­kuulostava asia kuin tyttären ulkomaan­matka voi laukaista tarpeen lähteä ­päivystykseen.

– Kliinisen kokemuksen mukaan ­iäkkäät ovat herkkiä reagoimaan ­terveyteen, ­talouteen tai turvallisuuteen liittyviin uhkiin, liittyvät ne sitten ­vanhukseen itseensä tai hänen ­läheisiinsä, vanhus­psykiatrian ­professori Hannu Koponen sanoo.

Yksinäisyydestä kärsivillä vanhuksilla herkkyys on korostunut.

– Jos päivystyksessä ylipäätään pystyy hankkimaan tietoa ihmisen elämän­kaaresta, niin voisi yrittää ­hahmottaa, mille asioille vanhus on erityisen herkkä, Koponen jatkaa.

Esimerkiksi uutisointi Ukrainan tilanteesta voi nostaa ­vanhuksen mieleen omat sotamuistot rintamalta tai evakosta.

Jaana Ahlblad
toimittaja

Kuva: Esa Ilmolahti

Julkaistu Lääkärilehdessä 1–2/2015.

Oletko jo lukenut nämä?