Helsinkiläisen Haartmanin sairaalan päivystystä suunniteltiin vahvasti geriatrisella otteella, sillä sairaalan toimintasäteellä asuu paljon yli 85-vuotiaita ihmisiä. Toiminnan ytimessä on tiimityö. Lääkärin ja hoitajan lisäksi potilaan tapaa tarvittaessa myös kotiutushoitaja, joka arvioi, miten vanhus pärjää kotona.
– Kokenut kotiutushoitaja selvittää tarkastuslistan eli strukturoitujen kysymysten avulla konkreettisesti vanhuksen arkea ja toimintakykyä, ennen kuin potilas kotiutetaan, ylilääkäri Laura Pikkarainen kertoo.
Tiimiin kuuluvat myös psykiatrinen sairaanhoitaja, päihdehoitaja, sosiaalityöntekijä sekä toiminta- ja fysioterapeutit. Näin tiheään seulaan jäävät herkemmin hennotkin varoitusmerkit.
Vähintään yhtä tärkeää on yhteistyö sairaalasta ulospäin, kotihoitoon, sosiaali- ja kriisipäivystykseen ja terveysasemille. Pikkarainen painottaa, että vanhusta ei missään tapauksessa saa jättää yksin.
Geriatrian tarve tuli jäädäkseen
Haartmanin päivystyksen etulinjassa jyrää kokemus. Päiväsaikaan erikoislääkäreitä on 3–4 ja erikoistuvia 2–3.
Geriatrisen otteen onnistumiseen tarvitaan sairaalan johdon tuki, sillä henkilökunnan mielenkiinto ja motivaatio vaativat usein herättelyä. Erillisiä geriatrisia päivystyspisteitä ei Pikkarainen eivätkä muutkaan haastatellut kannata, sillä kaikki päivystyspisteet tulevat olemaan geriatrisia 10–20 vuoden kuluessa.
– Tässä ajassa tulee näkymään kroonisten sairauksien paheneminen. Tarvitaan lisää palliatiivista ja saattohoito-osaamista, hoidonrajauksen ja lempeän kuolemisen osaamista. Tähän pitäisi alkaa varautua koulutuksessa, Pikkarainen toteaa.
Iäkkäiden ihmisten määrä tulee korostumaan päivystyksissä, sillä nykylinjausten mukaan vanhuksia tuetaan asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Myöskään erilaisissa palvelutaloissa ei lääkäreitä juurikaan ole, joten akuutisti sairastuttuaan niissä asuvat vanhukset hoidetaan päivystyksissä.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 20 000 henkeä eli noin 45 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2023. Samansuuntaisen kehityksen arvioidaan jatkuvan myöhemminkin.
Päivystyskäynnille voi olla yllättäviä syitä
Vanhukset kestävät psyykkistä kuormitusta huonommin kuin nuoremmat ja heidän on vaikeampi hallita ulkopuolisista tilanteista nousevaa ahdistusta. Siksi niinkin arkiselta kuulostava asia kuin tyttären ulkomaanmatka voi laukaista tarpeen lähteä päivystykseen.
– Kliinisen kokemuksen mukaan iäkkäät ovat herkkiä reagoimaan terveyteen, talouteen tai turvallisuuteen liittyviin uhkiin, liittyvät ne sitten vanhukseen itseensä tai hänen läheisiinsä, vanhuspsykiatrian professori Hannu Koponen sanoo.
Yksinäisyydestä kärsivillä vanhuksilla herkkyys on korostunut.
– Jos päivystyksessä ylipäätään pystyy hankkimaan tietoa ihmisen elämänkaaresta, niin voisi yrittää hahmottaa, mille asioille vanhus on erityisen herkkä, Koponen jatkaa.
Esimerkiksi uutisointi Ukrainan tilanteesta voi nostaa vanhuksen mieleen omat sotamuistot rintamalta tai evakosta.
Jaana Ahlblad
toimittaja
Kuva: Esa Ilmolahti
Julkaistu Lääkärilehdessä 1–2/2015.
