Infektiolääkärin panos tärkeä Staphylococcus aureus -potilaille

Infektiolääkärin panos tärkeä Staphylococcus aureus -potilaille Kuva 1 / 1

Staphylococcus aureus -bakteerin aiheuttamaan verenmyrkytykseen (SAB) liittyy hoidosta huolimatta yhä 14–32 prosentin kuolleisuus. Helsingin yliopistossa perjantaina 6. syyskuuta tarkastettava LL Erik Sebastian Forsblomin väitöstutkimus osoittaa, että SAB-potilaat hyötyvät infektiolääkärin bedside-konsultaatiosta.

Forsblomin 

väitöstyön tavoite oli selvittää S. aureuksen aiheuttaman verenmyrkytyksen taudinkulkuun ja ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä ja löytää parempia menetelmiä taudin tunnistamiseksi ja hoitamiseksi.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että infektiolääkärin konsultaatio parantaa SAB-potilaan ennustetta. Aiemmin ei kuitenkaan ole tutkittu, minkä verran asiaan vaikuttaa se, onko kysymyksessä epävirallinen puhelinkonsultaatio – joita valtaosa konsultaatioista on – vai virallinen konsultaatio, jolloin infektiolääkäri itse tutkii potilaan, tekee kliinisen arvion ja suunnittelee hoidon kokonaisuudessaan sekä kirjaa täsmälliset ohjeet potilasasiakirjoihin.

– Kun kaikki potilaan ennusteeseen vaikuttavat tekijät huomioitiin, epävirallisen puhelinkonsultaation avulla hoidetuilla potilailla oli 2,3-kertainen kuolemanriski virallisen konsultaation avulla hoidettuihin potilaisiin verrattuna, Forsblom kertoo.

– 

Tutkimus ei anna tarkkaa selitystä siihen, miksi puhelinkonsultaatio oli yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen. 

 Epäviralliseen konsultaatioon liittyy paljon mahdollisia virhelähteitä. Saako infektiolääkäri hoitavalta lääkäriltä kaiken olennaisen tiedon potilaasta puhelimitse? Omaksuuko hoitava lääkäri kaikki infektiolääkärin antamat ohjeet käytäväkeskustelun pohjalta? Kirjataanko ohjeet tarkasti potilasasiakirjoihin vai annetaanko ohjeita suullisesti eteenpäin seuraavalle hoitavalle lääkärille kun esim. päivystysvuoro vaihtuu? Forsblom luettelee.

Infektiolääkärin läsnäolo tarkentaa tutkimuksia

– Tässä tutkimuksessa ei selvitetty tarkasti, mitä tietoa ja millaista ohjeistusta puhelinkonsultaatioissa välitettiin, miten ohjeistus ymmärrettiin ja miten sitä noudatettiin. 

Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että sairasvuoteen ääressä tapahtuneen infektiolääkärin konsultaation pohjalta potilaat tutkitaan tarkemmin, väittelijä arvioi.

Forsblom havaitsi, että puhelinkonsultaation pohjalta hoidetuille potilaille tehtiin vähemmän radiologisia tutkimuksia ja heiltä löydettiin vähemmän syviä infektiopesäkkeitä kuin bedside-konsultaatiopotilailta.

– On mahdollista, että osalla näistä potilaista jäi syvä infektiopesäke huomaamatta, minkä vuoksi myös antibioottihoito saattoi jäädä liian lyhyeksi, Forsblom arvelee. 



Forsblom tutki myös rifampisiini-antibiootin käyttämistä SAB-potilaiden hoidossa; rifampisiinin käytön on aikaisemmin osoitettu voivan parantaa SAB-potilaan ennustetta. Selkeä tutkimusnäyttö siitä mikä on rifampisiini-hoidon optimaalinen aloitusajankohta tai hoidon tarvittava vähimmäiskesto kuitenkin puuttuu. Forsblomin tutkimustulosten perusteella riittävän varhain aloitettu ja vähintään kaksi viikkoa jatkunut rifampisiini-yhdistelmähoito enemmän kun puolittaa kuolemanriskin. Erityisen selvä yhdistelmähoidon vaikutus oli potilailla, joilla oli syvä infektiopesäke. Jos yhdistelmähoito kuitenkin aloitettiin myöhemmin kuin viikon kuluessa sairastumisesta, sillä ei enää ollut vaikutusta ennusteeseen. 

 Nämä tulokset tarvitsevat kuitenkin vielä varmennuksen satunnaistetusta seurantatutkimuksesta, Forsblom huomauttaa.

Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan väitöstutkimuksen aineistona olivat vuosina 1999–2002 kansalliseen monikeskustutkimukseen osallistuneet 430 SAB-potilasta sekä vuosina 2000–2002 ja 2006–2007 HYKS:ssa hoidettujen SAB-potilaiden sairaskertomustiedot.

LL Erik Sebastian Forsblom väittelee 6.9.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Staphylococcus aureus bacteraemia – Disease progression and prognosis".

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi