Kenelle siedätyshoito on hyvä vaihtoehto?

Allergista nuhaa potee joka viides aikuinen. Tavallisimmin sen aiheuttaa koivu, kissa, koira tai heinät.

Kenelle siedätyshoito on hyvä vaihtoehto? Kuva 1 / 1

Pienellä osalla allergisista lääkityksen teho on riittämätön ja allergiaoireet haittaavat vuodesta toiseen arkea, jopa työssä käyntiä tai opiskelua. Tällöin siedätys on vaihtoehto, kirjoittavat Paula Kauppi ja Anna Kaarina Kukkonen Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa. Tutkimuksissa siedätyshoito on vähentänyt oireita ja allergialääkityksen tarvetta sekä parantanut elämänlaatua lumehoitoa enemmän.

Vuosina 2006–2015 siedätyshoidon aloitti HYKS:n Iho- ja allergiasairaalassa 1 265 yli 10-vuotiasta nuorta ja aikuista, yleisimmin koivu- tai timoteiallergiaan. Myös eläimille voidaan siedättää. Pistiäisallergia on harvinainen, mutta erityinen siedätyshoidon aihe, sillä ampiaisen tai mehiläisen piston aiheuttama anafylaktinen reaktio voi olla hengenvaarallinen.

Perinteisen pistossiedätyksen rinnalle on tullut käyttöön kielenalussiedätyshoito timotei- ja pölypunkkiallergiaan sekä erityislupavalmisteena myös koivuallergiaan. Myös nenään annosteltavia, epikutaanisia ja imusolmukkeisiin pistettäviä siedätysvalmisteita tutkitaan.

Siedätyshoitoon liittyy allergisen reaktion riski. Pistossiedätyksessä systeemisten reaktioiden esiintyvyydeksi on arvioitu 0,1 % pistoksista. Kielenalussiedätyksessä systeemiset sivuvaikutukset ovat harvinaisia.

Oireilun IgE-välitteisyys on syytä varmistaa allergiatesteillä ennen siedätyshoidon aloittamista. Myös astmatutkimukset ovat tarpeen, koska siedätys voi tuoda esiin lievän astman ja onnistuu paremmin, jos astma on hoitotasapainossa.

Lähde: Kauppi P, Kukkonen AK. Kenelle siedätyshoitoa? Suom Lääkäril 2017;72:1155–1158.

Tiina Huttu

Kuva: Fotolia

Artikkeli julkaistiin Lääkärilehdessä 18/2017.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi