Flunssaan kuuluu monenlaisia oireita. Jos flunssaan liittyy kuivaa ja pitkittynyttä yskää, jonka ärsytys tuntuu tulevan syvältä, kyse saattaa olla keuhkoputkitulehduksesta. Pinnallisempi yskä voi viitata esimerkiksi kurkunpäätulehdukseen.
Keuhkoputkitulehdus jaetaan äkilliseen ja pitkittyneeseen. Äkillinen keuhkoputkitulehdus on henkitorven ja keuhkoputkien tulehduksellinen tila, joka tavallisesti liittyy yleistyneeseen hengitystieinfektioon. Sairauden esiintymisellä on selvä vuodenaikavaihtelu; huippu on tammi-helmikuussa ja laakso elokuussa.
Äkillinen keuhkoputkitulehdus on lähes aina viruksen aiheuttama henkitorven ja keuhkoputkiston limakalvon tulehdus. Ysköksiä ei välttämättä tule ollenkaan, mutta myöhemmässä vaiheessa yskiessä voi nousta paksuakin limaa.
Äkillinen keuhkoputkitulehdus paranee yleensä itsekseen parissa viikossa. Koska kyseessä on virustulehdus, eivät antibiootit tai yskänlääkkeet auta paranemisessa. Tulehdukseen ei liity aivan ensimmäisiä päiviä lukuun ottamatta kuumetta tai huonoa yleiskuntoa.
Jos potilaalla on kuumeinen tauti, lääkäri voi erottaa keuhkoputkitulehduksen antibioottihoitoa vaativasta keuhkokuumeesta kliinisen tutkimuksen ja tarvittaessa veritestien (CRP) ja röntgenkuvan avulla.
Pitkittynyt keuhkoputkitulehdus on nimensä mukaan krooninen. Siinä vauriot keuhkoputkien limakalvoissa ovat pysyviä ja taudin pahenemisvaiheissa tulee limaisempia yskävaiheita. Monesti sairauden syynä on tupakointi. Kroonista keuhkoputkitulehdusta hoidetaan usein sen pahenemisvaiheen aikana antibioottikuurilla – etenkin, jos potilas kuumeilee.
Mikä avuksi oireisiin?
Oloa voi helpottaa kotikonstein. Yskää voi lievittää muun muassa juomalla riittävästi. Nesteet nimittäin pitävät limakalvot kosteina ja auttavat sitkeän liman yskimisessä pois keuhkoputkista. Yskänlääkkeistä ei ole parantajiksi, mutta ne voivat auttaa yskän hillitsemisessä, etenkin yöllä. Tupakoinnin lopettaminen nopeuttaa paranemista.
Antibioottia vai ei?
Arvioidaan, että lievissä hengitystieinfektioissa pitkittynyttä yskää hoidetaan tarpeettoman herkästi mikrobilääkkeillä, kun sairauden kesto on vielä kahden viikon rajoissa. Seuraavat tekijät puoltavat Suomessa vakiintuneen käytännön mukaan antibioottihoitoa.
➤ Yleistila on huono tai heikkenevä
➤ Kuume jatkuu yli 4-5 päivää
➤ Kuumeilu alkaa uudelleen oltuaan välillä poissa
➤ Yskä on vaikea ja pitkäkestoinen. Yskös on märkäinen.
➤ Potilaalla on suurentunut CRP-pitoisuus tai veren valkosolumäärä.
➤ Viitteitä mykoplasma- tai klamydiainfektiosta tai hinkuyskästä.
Herkemmin hoitoon voi ryhtyä, jos potilas sairastaa astmaa, kroonista keuhkoputkien supistumista (bronkusobstruktio) tai sydämen vajaatoimintaa tai hänen immuunivasteensa on heikentynyt.
Milloin lääkäriin?
Heti: Kun yskivän ihmisen kuume on korkea (yli 38,5 astetta) ja hänen henkeään ahdistaa.
Kolmannella viikolla: Kun yskivän ihmisen yleiskunto on tyydyttävä, mutta yskä ei ole helpottanut kolmessa viikossa. Ei ole merkitystä nouseeko ysköksiä.
Poikkeus: Lääkäriin pitää mennä aikaisemmin, jos kuume (yli 38 astetta) jatkuu muutamaa alkupäivää pidemmälle, hengittäminen muuttuu raskaammaksi ja kivuliaammaksi tai yskökset ovat verisiä.
Pitkittyneen yskän syitä voi olla muitakin, kuten poskiontelotulehdus, allerginen ärsytys (astma), sydämen toiminnan vajaus (yskä vaivaa usein aamuöisin), refluksitauti ja keuhkotuberkuloosi. Lääkärin tuleekin selvittää, mistä pitkittyminen johtuu.
Lue myös muista:
Keuhkokuume rasittaa vuodessa kymmeniätuhansia suomalaisia
Miten tunnistaa lapsen kurkunpääntulehdus?
Mitä talven 2015–2016 influenssakaudelta odotetaan?
Enterorokko on syksyn kuumetauti
Pitkittynyt yskä
Lähde:
Terveyskirjasto: Keuhkoputkentulehdus aikuisella
Duodecim: Keuhkoputkentulehdus
Käypä hoito -suositus: Alahengitystieinfektiot (aikuiset)
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Ville Peltola
lasten infektiolääkäri
Kuva:
Panthermedia
