Lonkkamurtuman hoidon riskit riippuvat myös hoitomenetelmästä

Muun muassa Parkinsonin tauti, nivelrikko ja nivelreuma lisäävät lonkkamurtuman hoidon jälkeisten komplikaatioiden riskiä.

Luusementin käyttöön puolitekonivelen kiinnityksessä ei liity ylimääräistä kuolemanriskiä verrattuna menetelmään, jossa sementtiä ei käytetä. Sen sijaan sementittömän puolitekonivelen käyttöön liittyi enemmän hoitokomplikaatioita. Nämä havainnot teki LL Tero Yli-Kyyny väitöstutkimuksessaan.

Pertrokanteerisissa murtumissa hintavampien intramedullaaristen implanttien käytöllä ei ole merkitystä kuolleisuuden kannalta. Niiden käyttöön liittyi enemmän uusintaleikkauksia murtumahoidon jälkeen. 

Useat perussairaudet, kuten Parkinsonin tauti, alkoholiriippuvuus, nivelrikko ja nivelreuma, lisäävät lonkkamurtuman hoidon jälkeisten komplikaatioiden riskiä.

Näiden ohella pitkä leikkausviive ja kokotekonivelen käyttö hoitomenetelmänä kasvattivat sairaalahoitoa vaativien komplikaatioiden riskiä.

Apua komplikaatioille alttiiden potilaiden tunnistamiseen

Parhaimmillaan lonkkamurtuman onnistunut hoito palauttaa potilaan toimintakyvyn ennalleen. Pahimmillaan lonkkamurtuman hoito voi komplisoitua jopa kuolemanriskiä nostavasti. 

Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää lonkkamurtumien hoidon kehittämisessä. Erityisesti tulokset auttavat tunnistamaan komplikaatioille alttiita potilasryhmiä. Toisaalta tuloksista on apua valittaessa hoitomenetelmiä, joihin liittyy mahdollisimman vähän komplikaatioita.

LL Tero Yli-Kyynyn väitöskirja Outcomes of hip fracture surgery tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 3. kesäkuuta. 

Ulla Toikkanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi