Matkustajan todistettava oikeus lääkkeisiinsä

Reseptilääkkeitä koskevat säännökset vaihtelevat eri maissa ja vastuu niiden selvittämisestä on matkustajalla itsellään. Jossain maissa vaaditaan lääkereseptin lisäksi lääkärin kirjoittama vapaamuotoinen todistus.

Matkoilla kuljetettavia reseptilääkkeitä koskevat säännökset vaihtelevat eri maissa ja vastuu niiden selvittämisestä on matkustajalla itsellään. Ainakin lääkeresepti ja alkuperäispakkaus tarvitaan aina ulkomaille matkustettaessa.

Sähköinen resepti on muuttanut käytäntöä siten, ettei potilaalla ole enää ­reseptejä itsellään. Hän voi pyytää yhteenvedon resepteistään ­apteekista tai tulostaa ne verkkopankkitunnusten avulla kanta.fi-sivustolta.

Usein kohdemaiden määräyksiä voi joutua etsimään ­internetistä tai kysymään ­kyseisen maan edustustosta tai lähetystöstä.

– Maahantuonnin rajoitukset ovat erilaisia eri maissa ja tiedon saaminen voi olla vaikeaa. Tulli ja Fimea voivat antaa neuvontaa vain Suomea koskevista säännöksistä, kertoo yliproviisori Sami Paaskoski Fimeasta.

Paaskoski neuvoo, että minkä tahansa reseptilääkkeen kohdalla on syytä pitää matkalla mukana lääkeresepti. Sen lisäksi lääkkeet on syytä säilyttää alku­peräispakkauksessaan, jossa on mukana myös annostusohjelippu. Irrallaan taskun pohjalla pyörivät lääkkeet he­rättävät helpommin rajaviranomaisen ­epäluulon mahdollisessa tarkastustilan­teessa.

Jossain maissa vaaditaan lääkereseptin lisäksi lääkärin kirjoittama vapaamuotoinen todistus, jossa selvitetään potilaan lääkkeet, injektioiden annossa tarvittavat neulat ja diagnoosit, joiden perusteella lääkkeet on määrätty. To­distus voidaan kohdemaasta riippuen ­vaatia englanniksi tai jollain muulla kielellä.

Huumaavat aineet erityistarkkailussa

Erityisesti huumaus- tai psykotrooppisia aineita sisältävien lääkkeiden kohdalla on syytä olla tarkkana.

– Jossain maissa suhtautuminen näihin voi olla hyvinkin tiukkaa ja ne saatetaan rinnastaa jopa laittomiin huumeisiin. Jos pyrkii maahan asioista selvää ottamatta ja suuren lääkemäärän kanssa, voi pahimmillaan ­olla seuraamuksia luvassa, Paaskoski varoittaa.

Rajanvetotilanteita syntyy myös, kun ulkomaille ollaan menossa pitkäksi ­aikaa. Välttämättä lääkkeitä ei saa viedä maahan koko matkan ajaksi riittävää määrää. Tästäkin matkustaja joutuu itse hankkimaan ennakolta tietoja kohdemaan viranomaisilta.

Schengen-alueella matkustaessaan yksityishenkilö voi todistaa lääkkeidensä tarpeellisuuden apteekista saatavalla Schengen-­todistuksella. Todistus koskee huumaus- ja psykotrooppisia aineita sisältäviä lääkkeitä. Se on voimassa enintään 30 vuorokautta matkan alkamisesta. Myös Schengen-maiden välillä vaatimukset todistusta edellyttävistä lääkeaineista vaihtelevat ja parhaiten tietoa saa kohdemaan edustustosta.

– On osa normaalia elämää, että henkilö kuljettaa asianmukaisesti omia lääkkeitään ja pystyy osoittamaan, että ne on tarkoitettu oman sairauden hoitoon. Huumaus- ja psykotrooppisia ­aineita sisältävät lääkkeet, epämääräinen kuljetustapa ja suuret määrät saattavat herättää viranomaisten mielenkiinnon, Paaskoski summaa.

Anne Seppänen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 1–2/14.