Musiikkiharrastus muokkaa aivoja

Väitöstutkimus kertoo, että kotona lauleskelu ja tanssiminen taaperoiässä on yhteydessä aivojen toiminnan tehostumiseen.

Musiikkia ja muuta harrastavien lasten aivovasteet erilaisiin muutoksiin äänissä eivät aluksi eronneet toisistaan.

Soittoharrastuksen myötä aivovasteet alkoivat kuitenkin voimistua, ja noin 11 vuoden iässä ne olivat jo selkeästi voimakkaampia kuin muita asioita harrastavien lasten. Nämä havainnot teki Vesa Putkinen väitöskirjassaan.

Tutkimuksissa Putkinen käytti aivovastemenetelmää, jolla voidaan mitata aivojen reaktioita äänissä tapahtuviin muutoksiin.

– Lasten tutkiminen on haastavaa perinteisillä aivovastekoeasetelmilla, minkä vuoksi kehitimme uudentyyppisiä koeasetelmia tutkimuksia varten. Uusien asetelmien avulla tutkimukseen vaadittava aika lyheni huomattavasti, Putkinen kertoo.

Osassa tutkimuksista mitattiin äänien synnyttämiä aivovasteita aivosähkökäyrällä helsinkiläisiltä 7-vuotiaina musiikkiharrastuksen aloittaneilta lapsilta kahden vuoden välein.

Putkinen tarkasteli myös erilaisten arkipäiväisten musiikillisten toimintojen yhteyksiä äänien erotteluun liittyviin aivovasteisiin 2–3 vuoden iässä. Paljon kotonaan musiikillisia leikkejä leikkivien lasten aivovasteet viittasivat kehittyneeseen äänien erotteluun ja tehostuneeseen tarkkaavaisuuteen.

– Toisin kuin monissa aikaisemmissa tutkimuksissa, keskityimme ohjatun musiikkiharrastuksen sijasta omaehtoiseen musiikilliseen toimintaan, kuten kotona lauleskeluun ja tanssimiseen. Tulokset viittaavat siihen, että tällainen epämuodollinen musiikillinen toiminta on yhteydessä aivojen toiminnan tehostumiseen taaperoiässä.

Putkisen toteaa, että tehostuneesta kuulotiedon käsittelystä saattaa olla hyötyä muussakin kuin musiikin käsittelyssä.

– Tutkimuksessa mitatut aivovasteet liittyvät monenlaisten äänien prosessointiin, eivät pelkästään musiikin käsittelyyn. Tulokset viittaavat yleiseen kuulojärjestelmän ja tarkkaavuuden säätelyn kehitykseen paljon musisoivilla lapsilla.

Psykologian maisteri Vesa Putkisen väitöskirja Musical activities and the development of neural sound discrimination tarkastetaan 18.2.2014 Helsingin yliopistossa.

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Lue myös: Kuorolaisten sydämet sykkivät samaan tahtiin