Mustasta sienestä tuskin on huolta Suomessa

Kortisonia annetaan koronapotilaille Suomessa myöhemmin ja sieni-infektioita esiintyy vähemmän.

Mustasta sienestä tuskin on huolta Suomessa Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Mustaksi sieneksi kutsuttu mukormykoosi-sienitulehdus tulee tuskin ongelmaksi suomalaisten koronapotilaiden kohdalla, arvioi infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HUS:sta.

Intiassa nopeasti etenevä ja tappava sienitulehdus on yleistynyt koronasta parantuneilla.

Järvisen mukaan mukormykoosia tavataan Suomessa erittäin harvoin.

– Kyseessä on huomattavan harvinainen homesienilaji, jota olemme nähneet lähinnä joillakin immuunipuutteisilla potilailla ja joillakin diabetespotilailla. Yleensä tartunta edellyttää immuunipuutosta ja on äärimmäisen harvinainen korkeitakin kortisoniannoksia saaneilla potilailla, Järvinen kertoo.

– Suomessa on muutenkin vähän rihmasieni- ja homesieni-infektioita. Tämä liittyy varmaankin siihen, että talvella maaperä jäätyy ja ylipäätään lämpötilat ovat alhaisempia.

Järvinen pohtii, että Intian tilanteen taustalla voi olla useita syitä, joista yksi on lämmin ilmasto ja toinen lääkkeiden vapaampi saatavuus.

– Lääkkeiden saamiseen ei tarvita reseptiä, ja mahdollisesti koronaan sairastuneiden kortisonihoitoa on toteutettu omaehtoisesti. Tiedämme, että koronassa kortisonihoito liian varhain aloitettuna lisää myös muuta kuolleisuutta, hän sanoo.

Kortisonihoito kenties altistaa

Kortisoni heikentää monella tavoin elimistön immuunipuolustusta. Koronapotilaiden hoidossa on käytetty esimerkiksi deksametasonia, joka on voimakas kortisoni.

– Mukormykoosi-infektio voisi syntyä, jos kortisonia on käytetty varhain, sitä kautta potilaan immuunipuolustus on heikentynyt ja jos limakalvoissa sattuu olemaan rikkoutumia ja ilmassa enemmän sieni-itiöitä, Järvinen sanoo, mutta muistuttaa että kyse on arvailusta.

– Emme tiedä, onko riski suurempi tropiikissa.

Oikea ajankohta kortisonilääkityksen aloittamiselle koronapotilaiden hoidossa on silloin, jos tauti lähtee vaikeutumaan. Suomessa kortisonia annetaan koronapotilaille vasta, kun potilas on sairaalassa, hapetus heikkenee ja potilas uhkaa ajautua tehohoitoon.

Järvistä mietityttää myös se, onko mukormykoosi-tapauksia Intiassa todellisuudessa niin paljon kuin vaikuttaa. Maa on suuri ja koronaan sairastuneita paljon, joten ilmiö voi vaikuttaa suuremmalta kuin onkaan.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?