Nyt on pakko kysyä: Suojaako D-vitamiini ihoa palamiselta?

Nyt on pakko kysyä: Suojaako D-vitamiini ihoa palamiselta? Kuva 1 / 1

D-vitamiinin vaikutuksista puhutaan nykyään paljon ja netissä pyörii väitteitä, joiden mukaan vitamiinilla voisi ehkäistä palamistakin.

Suojaako D-vitamiini ihoa palamiselta, Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Lasse Ylianttila?

– D-vitamiini ei vaikuta rusketuksen syntymiseen, eikä suojaa ihoa palamiselta. Sen sijaan D-vitamiini auttaa UV-säteilyn aiheuttamien DNA-vaurioiden korjaamisessa. Tämän takia D-vitamiini voi pienentää ihosyöpäriskiä suuressa kuvassa.

– D-vitamiinin saaminen on edesauttanut ihon vaalenemista evoluution kuluessa. Kun ihmiset ovat levittäytyneet alueille, jossa auringon UV-säteilyä on ollut vähemmän saatavilla, on luonnonvalinta suosinut vaaleampaa ihoa, jotta D-vitamiini syntyisi riittävästi. D-vitamiinin syntyminen on siis vaikuttanut eri ihotyyppien syntymiseen, mutta itse ihon ruskettumisprosessiin D-vitamiini ei vaikuta.

– On totta, että D-vitamiinin syntyyn tarvittava UV-säteily on aallonpituudeltaan käytännössä sama kuin ihoa polttava säteily. Tällöin ihon palamista estävät keinot estävät myös D-vitamiinin syntymistä iholla. Mekanismit ovat kuitenkin erilaiset, eivätkä ole yhteydessä toisiinsa.

– Se ei ole totta, että D-vitamiinin saamiseksi pitäisi lopettaa UV-säteiltä suojautuminen. Riittää, että ihminen saa 15–30 minuutin ajan auringon valoa kasvoilleen ja käsilleen muutaman kerran viikossa huhtikuun–syyskuun välisenä aikana. Auringossa ei siis tarvitse makoilla tuntikausia. Ihminen ei edes voi saada ylen määrin D-vitamiinia auringosta. Liiallinen auringonvalo hajottaa ihossa muodostuneen D-vitamiinin esiasteen.

– D-vitamiini on nykyään muotivitamiini, jonka väitetään auttavan lähes joka vaivaan. Tällöin mielikuva D-vitamiinin suojaavasta vaikutuksesta voi syntyä nopeastikin, etenkin jos tietää, miten D-vitamiini on vaikuttanut ihon värin kehittymiseen. Varteenotettavaa tutkimusnäyttöä siitä, että D-vitamiini suojaisi ihoa palamiselta, ei ole olemassa.

Lue myös:
Miksi ruskettunutta kehutaan?
9 myyttiä auringonotosta
Osaatko olla fiksusti auringossa?

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

  • D-vitamiinin puutos kasvattaa MS-taudin riskiä

    D-vitamiinin käyttöä suositellaan ainakin tupakoiville, ylipainoisille sekä niille, joiden suvussa esiintyy MS-tautia.

    Uutiset 18.10.2017
  • D-vitamiinilisät saattavat vähentää pahoja astmakohtauksia

    Tutkimus osoitti suun kautta otettavien D-vitamiinilisien pienentävän vakavien, sairaalahoitoa vaativien astmakohtausten riskiä.

    Uutiset 21.9.2016
  • D-vitamiini hyväksi sydämen vajaatoimintaa poteville

    Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla on usein myös D-vitamiinin puutosta ja puutos liittyy heillä huonompaan ennusteeseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinitasojen korjaaminen voi puolestaan parantaa potilaiden sydämen toimintaa. Tutkimus perustuu vuoden mittaiseen kokeeseen, jossa 239 vajaatoimintapotilasta sai päivittäin 4 000 IU:n annoksen D3-vitamiinia tai lumevalmistetta. Kaikkien osallistujien D-vitamiinipitoisuudet olivat alle suositusten tutkimuksen alkaessa. Kävelytestien perusteella D-vitamiini ei lisännyt potilaiden fyysistä toimintakykyä, mutta se saattoi parantaa sydänlihaksen toimintaa ejektiofraktiolla mitattuna. Jos tulokset vahvistetaan lisätutkimuksissa, D-vitamiinivajeen korjaaminen ja suuriannoksiset D-vitamiinilisät voisivat helpottaa monien sydämen vajaatoimintaa potevien elämää. Vielä on tosin epäselvää, millä tavalla nyt havaitut muutokset sydämen toiminnassa vaikuttavat potilaiden taudin kulkuun ja oireiluun pitemmällä aikavälillä. Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. Lähde:Journal of the American College of Cardiology 2016;67:25932603 http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0735109716016946 Uutispalvelu Duodecim Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kuva: Panthermedia

    Uutiset 6.7.2016

Terveyskirjasto.fi