Pikkulasten rokotuskattavuus hyvä – tuhkarokkoepidemiat mahdollisia

Rokotekattavuus jää MPR-rokotteen kohdalla liian alhaiseksi 61 terveyskeskuksen alueella. Tuhkarokkoa tavattiin viimeksi joulukuussa Raaseporissa.

Suomalaisten pikkulasten hyvästä rokotuskattavuudesta huolimatta tuhkarokkoepidemiat ovat yhä mahdollisia, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viimeisin tuhkarokkotapaus onkin viime vuoden joulukuulta, kun kolme tuhkarokkotapausta tuli ilmi Raaseporissa. THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoo, että tuolloin epidemian syntyminen onnistuttiin estämään kotikaranteenin avulla.

– Päiväkodit olivat onneksi kiinni joulun aikaan. Kaupunki kielsi rokottamattomia lapsia menemästä kouluihin ja päiväkoteihin. Tilanne rauhoittui joululoman aikaan ja tauti ei levinnyt laajemmalle, hän jatkaa.

Hänen mukaan rokotekattavuuden kasvattaminen on paras tapa ehkäistä epidemian syntyminen.

Lue lisää: Pelkään, siis olen

– Tehokas toiminta esti epidemian Raaseporissa, mutta ei voi aina olettaa että tämä toimisi.

Tuhkarokkoa yleisesti Suomen ulkopuolella

Tuhkarokkoa on ollut monissa Euroopan maissa viime vuosien varrella. Euroopan ulkopuolella tuhkarokkoa esiintyy vieläkin yleisemmin, Puumalainen muistuttaa.

– Epidemiat lähtevät yleensä liikkeelle sillä tavalla, että rokottamaton lapsi, nuori tai aikuinen menee ulkomailla ja saa sieltä tuhkarokkotartunnan. He tulevat sitten takaisin, levittävät tautia päiväkodissa, koulussa tai työpaikalla. Epidemia ei ole yleensä maahanmuuttoon tai Suomeen tuleviin ulkomaalaisiin liittyvä ongelma, koska suomalainen ylittää rajan useammin kuin ulkomaalaiset.

Se mitä tapahtui esimerkiksi Berliinin seudulla vuonna 2015, voi tapahtua myös Suomessa.

– Tuolloin tuhkarokkoepidemiassa sairastui yli 2000 ihmistä. Sairaalahoitoon joutui satoja ihmisiä ja yksi lapsi kuoli. Hollannissa vuosien 2013–2014 aikana 2700 ihmistä sairastui tuhkarokkoon. Heistä 181 joutui sairaalaan ja yksi lapsi kuoli. Epidemian hillintä maksoi noin 5 miljoonaa euroa.

Puumalaisen mukaan matala rokotuskattavuus lisää riskiä epidemioihin myös meillä.

– Se tarkoittaa sitä, että jos tällainen matala kattavuus jatkuu pitkään, päiväkoteihin ja kouluihin kertyy enemmän rokottamattomia lapsia. Yksikin tapaus voi aiheuttaa nopeasti mittavan epidemian.

MPR-rokotuksen kattavuus matala joillain alueilla

Tällä hetkellä rokotekattavuus on vuonna 2014 syntyneiden lasten kohdalla hyvä, mutta alueellisia erojakin on. Lapsista 99 prosenttia saa viitosrokotussarjan, joka suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta. Pneumokokkirokotus annetaan 95 prosentille ja rotavirusrokotukset 93 prosentille lapsista. Näiden kahden rokotuksen kattavuudet ovat parantuneet vuodesta 2012 kahdella prosentilla.

Vuonna 2014 syntyneistä lapsista 95 prosenttia on saanut MPR-rokotteen, joka suojaa tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta. Puumalaisen mukaan MPR-rokotekattavuutta pitäisi hilata ylemmäs, koska esimerkiksi tuhkarokko tarttuu hyvin helposti. Nyt kattavuus jää liian alas eli alle 95 prosentin 61 terveyskeskuksen alueella.

– Pietarsaaren ja Mustasaaren seudun lisäksi kattavuus on alle 95 prosentin myös isoissa kaupungeissa kuten Turussa, Tampereella, Helsingissä ja Lahdessa. Yleinen suunta on, että Itä-Suomessa on parempi rokotekattavuus kuin Länsi-Suomessa tai Pohjanmaalla.

Puumalaisen mukaan rokotekattavuus on erityisen huono ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, koska siellä vaikuttaa rokotusvastainen liike, jonka mielipiteet leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa.

– Liike on saanut aikaan sen, että Pietarsaaren ympäristössä on kuntia, kyliä ja alueita joilla rokotuskattavuus on huomattavan paljon alhaisempi kuin näillä 61 terveyskeskuksen alueella. Siellä on alueita, joilla vain puolet lapsista saa MPR-rokotteen ja pneumokokkirokotteen kattavuus on 30–40 prosentin vaiheilla.

Puumalainen huokaa, että onneksi Pietarsaaren kaltaisia alueita ei ole joka Suomen notkossa. Isompien kaupunkien kuten Helsingin, Tampereen tai Turun rokotekattavuuksien alhaisuuden taustalla vaikuttavat hänen mukaan osin eri syyt kuin Pohjanmaalla.

– Hyväosaisten lisäksi siellä voi asua enemmän huono-osaisia. Syy voi olla, että meidän palvelujärjestelmä, neuvolat eivät välttämättä tavoita näitä liikkuvia huono-osaisia perheitä niin hyvin kuin pitäisi. Kysymys ei ole siis välttämättä rokotteiden ideologisesta vastustamisesta, hän pohtii.

Puumalaisen mukaan on varmistettava, että maahanmuuttajalapset tavoitetaan ja kommunikointi onnistuu eri kielillä. Perheille, joissa on syrjäytymistä ja sosiaalisia ongelmia, on taattava riittävä tukiverkko.

– Rokotteet ovat eräänlainen indikaattori saavatko perheet tarpeeksi palveluita, hän lopettaa.

Kirjoittaja

Tuomas Keränen

toimittaja

Kuva: Panthermedia

Juttu julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.