Saattohoidossa keskeistä on turvallisuuden tunne

Siun soten palliatiivinen keskus koordinoi Pohjois-Karjalan saattohoitoa ja pallia­tiivista hoitoa.

Saattohoidossa keskeistä on turvallisuuden tunne Kuva 1 / 1

Saattohoidon tarve pitää tunnistaa ja hoitoa täytyy suunnitella ennakoiden yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Hoidolla on silloin suurempi mahdollisuus onnistua. Näin tähdentää osastonylilääkäri Minna Kiljunen Siun soten palliatiivisesta keskuksesta.

Vuonna 2015 loppunut EU-rahoitteinen Paletti-hanke sysäsi palliatiivisen hoidon järjestelyt eteenpäin Siun sotessa. Palliatiivinen poliklinikka perustettiin 2015, ja palliatiivinen keskus aloitti toimintansa viime vuoden tammikuun alussa.

Turvallisuuden tunne on tärkeä

Kun potilaita hoitavat monet tahot tai hoidon vastuu siirtyy, toimiva maakunnallinen palveluketju ja yhteinen sai­rauskertomusjärjestelmä ovat kriittisen tärkeitä. Oirehoidon lisäksi saattohoidossa keskeistä on potilaan ja hänen perheensä tukeminen ja turvallisuuden tunne.

Palliatiivisesta keskuksesta tuetaan koko maakunnan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon toteutusta. Yksikön henkilöstö on erityiskoulutettua.

– Lääkärien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien koulutustarve on jatkuvaa, kertoo Kiljunen.

Hän kiittää, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat yhdessä tahtoneet saada asiat paremmalle tolalle. Myös johto on tukenut kehitystyötä.

Kotisaattohoitoa sitä toivoville

Siun Sotessa kotisaattohoito pyritään järjestämään niille potilaille, jotka sitä haluavat ja joille se on realistista järjestää. Potilaalla on oltava mahdollisuus hälyttää apua ympäri vuorokauden.

Ensihoito on tärkeä osa kotisaattohoidossa olevan potilaan hoitotiimiä kaukana kuntakeskuksista, esimerkiksi Valtimolla tai Ilomantsin perukoilla. Ensihoito toimii palvelujen täydentäjänä kotisairaanhoidon katveaikoina.

– Ensihoidossa on tieto näistä potilaista, ja ensihoitajia on koulutettu hoitamaan saattohoidon akuuttitilanteita. Heillä on myös kirjalliset ohjeet tätä varten.

Palvelutaloissa kuolemaan asti

Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen piirissä olevien iäkkäiden ihmisten pitäisi voida olla asuinpaikassaan kuolemaansa asti.

– Tämä on lähivuosien suurin haaste palliatiivisessa hoidossa myös Pohjois-Karjalassa.

Konsultaatiotukea on saatavilla

Palliatiivisessa keskuksessa on vuodeosasto ja poliklinikka, joka tarjoaa konsultaatioapua koko maakuntaan. Joensuun alueella on lisäksi ympäri vuorokauden toimiva kotisairaala.

Konsultoivalle erityispätevyyslääkärille voi soittaa virka-aikana, jos sairaalassa tai maakunnassa tulee tarve saada apua palliatiiviseen hoitoon.

Kirjoittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 37/2019.

Oletko jo lukenut nämä?