Sairastavuus laskenut tasaisesti koko maassa

Sydän- ja verisuonisairauksia sairastetaan yhä vähemmän, mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet. Muistisairauksien kohdalla vaaditaan varovaista tulkintaa, ohjeistaa THL tuoreen sairastavuusindeksinsä käyttöä.

Suomalaiset sairastavat aiempaa vähemmän kansantauteja, kuten sydän- ja verisuonisairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, selviää THL:n sairastavuusindeksistä. Toisaalta muun muassa mielenterveyden häiriöiden osalta kehitys on huolestuttavaa, laitos tiedottaa.

Erot sairaamman Itä-Suomen ja terveemmän Länsi-Suomen välillä ovat edelleen huomattavat. Myös mielenterveysindeksissä on suuria alueiden välisiä eroja.

Dementian kohdalla varovaista tulkintaa

THL muistuttaa, että sairauksien diagnostiikassa ja kirjaamiskäytännöissä voi olla systemaattista eroa alueiden välillä, mikä voi osin selittää erityisesti yksittäisten kuntien poikkeavia lukuja. Myös hyvin toimiva terveydenhuolto voi jossain määrin näkyä näennäisesti suurena sairastavuutena, kun tauteja seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti.

Laitoksen mukaan varovaisuutta tulisi noudattaa erityisesti dementiaindeksin tulkinnassa. Indeksin mukaan muistisairastavuus näyttää lisääntyneen jyrkästi 2000-luvun alusta lähtien.

– Indeksi perustuu Alzheimerin taudin takia erityiskorvattuihin lääkkeisiin, jotka ovat tulleet markkinoille vuonna 1998. Pääasiallinen syy dementiaindeksin nopeaan kasvuun vuosituhannen alussa lieneekin lääkkeiden vähitellen lisääntyvä käyttö, laitoksesta todetaan.

Dementiaindeksin alueelliset erot johtunevat suurelta osin siitä, miten aktiivisesti muistisairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan eri alueilla.

Viimeisimpien vuosien dementiatulokset heijastelevat laitoksen mukaan jo luotettavammin sairastavuuden alueellisia eroja.

Vertailutietoa kunnille

Sairastavuusindeksin avulla kunnat voivat vertailla omaa sairaustaakkaansa sekä koko maahan että muihin kuntiin. Lisäksi se soveltuu THL:n mukaan yksittäisten alueiden ja kuntien omaan terveystilanteen seurantaan.

Sairastavuusindeksikokonaisuus jakautuu kahdeksaan osaan: sairastavuuden yleisindeksiin (THL:n sairastavuusindeksi) ja seitsemään sairausryhmäkohtaiseen indeksiin. Se perustuu kansallisten rekistereiden sisältämään tietoon kuolleisuudesta, sairaalahoidosta, lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista sekä työkyvyttömyyseläkkeistä.

Jaana Ahlblad
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.