Tietokonekerroskuvauksia tehdään yhä useammin ja herkemmin sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. Sepelvaltimokalkkeja löytyy usein sivulöydöksenä myös keuhkoembolian epäilyn takia tehdyissä kuvauksissa. Uuden tutkimustiedon valossa ASA-hoidon aloittaminen ei ole aiheellista pelkän kalkkilöydöksen perusteella.
Dallas Heart -tutkimuksen alussa tehtiin sepelvaltimokalkin määritys 2 191 osallistujalle (keski-ikä 44 v), joilla ei ollut ASA-lääkitystä eikä sydän- ja verisuonisairauksia. Yli 12 vuoden aikana ilmaantui yhteensä 116 vakavaa vuototapahtumaa ja 123 sydän- ja verisuonitapahtumaa.
Sepelvaltimokalkki lisäsi merkittävästi sekä vakavia vuotoja että sydäntapahtumia (5,3- ja 2,6-kertainen riski) täysin kalkittomiin suoniin verrattuna. Satunnaistetuista tutkimuksista kertyneen tiedon valossa ASA:sta laskettiin olevan nettohyötyä vain sellaisille keski-ikäisille henkilöille, joiden arvioitu verenvuotovaara on pieni ja kalkkipisteytys yli 100. Jos arvioitu vuotovaara on suuri, ASA:sta on pikemminkin haittaa.
Tutkimus vahvistaa aikaisempia tuloksia ja osoittaa, että ASA-hoidon aloittaminen oireettomille henkilöille vaatii kokonaisharkintaa eikä pelkkä kalkin toteaminen sepelvaltimoissa riitä hoitosuositukseen. Sepelvaltimokalkin löytyminen painottaa luonnollisesti henkilön valtimotautien ehkäisyn merkitystä.
Ajufo E, Ayers CR, Vigen R ym. Value of coronary artery calcium scanning in association with the net benefit of aspirin in primary prevention of atherosclerotic cardiovascular disease [published correction appears in doi: 10.1001/jamacardio.2020.6736]. JAMA Cardiol 2021;6:179–87. doi:10.1001/jamacardio.2020.4939
Juhani Airaksinen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 12-13/2021.
