Susijengin lääkäri ottaa riskejä

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Aleksi Kallioniemi on seurannut ­aitiopaikalta Suomen koripallomaajoukkueen matkaa tähän pisteeseen.

Susijengin lääkäri ottaa riskejä Kuva 1 / 1

Maajoukkueen luottolääkärinä vuodesta 2006 työskennellyt Aleksi Kallioniemi on nähnyt lajin suosion kasvun.

– On tämä huikeaa. Vuonna 2006 pelattiin muutaman sadan katsojan edessä, mutta nyt pelataan 12 000 ihmisen edessä loppuunmyydyssä hallissa. Onhan tämä valtava etu­oikeus pystyä olemaan mukana tässä.

Työ kentän laidalla poikkeaa perinteisestä lääkärin työstä. Kallioniemi kertoo, että pelaajan terveys on aina etu­sijalla, mutta hoitoketjussa on huomioitava paljon muutakin.

– Yleensä lääkärin työssä pyritään siihen, että vammat parannetaan mahdollisimman hyvin ennen kuin lähdetään uudestaan liikenteeseen. Meillä tavoite on siinä, että paranemisessa ollaan siinä vaiheessa, ettei uudelleen rasittaminen aiheuta lisäriskiä vamman paranemiselle.

Kallioniemen mukaan maajoukkuelääkärin työ on jatkuvaa riskienhallintaa, koska pelin tiimellyksessä pelaajat laittavat kehonsa likoon, jolloin väistämättä syntyy kolhuja.

– Huippu-urheilussa joudutaan tinkimään optimaalisesta paranemisajasta. Muuten kentällä ei olisi yhtään pelaajaa turnauksen lopulla.

Luottamus on kaiken taustalla

Susijengin päävalmentajana on toiminut jo vuosien ajan Henrik Dettmann. Kallioniemen mukaan tämä on etu joukkueelle, mutta myös lääkärille. Työ helpottuu, kun valmennusjohdon ja pelaajien välillä on luottamus. Hyvän hoidon kannalta myös päävalmentajan ja lääkärin välisen suhteen on hyvä perustua luottamukseen. Maailmalta kun on esimerkkejä tapauksista, joissa valmentajat saattavat kävellä joukkueen lääkärin yli lääketieteellisissä asioissa.

– Dettmann pystyy luottamaan siihen, mitä sanon ja teen. Toisaalta minä pystyn luottamaan, että ohjeita, joita annan, myös noudatetaan.

Myös pelaajat kuuntelevat joukkueen lääkäriä.

– En ole joutunut tilanteeseen, jossa pelaajan kanssa olisi pitänyt vääntää, onko hän pelikunnossa. Nämä ovat tosi fiksuja kundeja.

Urheilulääkäri ei pysty ihmeisiin

Mitä ihmeitä lääkärinä pystyt tekemään kentän laidalla?

– Ajatus, että urheilulääkärin toimi olisi jotain temppuja tai ihmeiden tekemistä, on minusta väärä. Pelitapahtumassa mukana oleminen on ensiavun antamista. Sijoiltaan menneen sormen voi nykäistä paikoilleen, jolloin pelaaja pääsee takaisin kentälle.

Kallioniemen mukaan pelin jälkeen arvioidaan, tarvitseeko vamma lisätutkimuksia tai toisen asiantuntijan apua. Vammojen parantumista voidaan kuitenkin auttaa heti.

– Annan joukkueen fysio­terapeuteille suuren painon tässä. Tärkeintä on arvioida vamma nopeasti ja se, mitä voidaan tehdä lyhyessä ajassa ja mitä ei kannata tehdä.

Työ jatkuu läpi vuoden

Kallioniemen työ koripalloilijoiden kanssa ei lopu maajoukkuepeleihin, vaan hän on pelaajien tavoitettavissa läpi vuoden. Pelaajat tietävät Kallioniemen tietävän heidän hoitohistoriansa, joten häneltä kannattaa kysyä toista mielipidettä.

– Tietyllä tapaa pystymme peilaamaan, menevätkö paikallisesti tehdyt hoitosuunnitelmat oikein. Tarvittaessa pelaajat lentävät Suomeen hakemaan toisen arvion. Näin varmistamme pelaajien pysyvän kunnossa.

– Olen vähän ajatellut, että olen pelaajien omalääkäri ympäri vuoden, vaikka he ovat seurajoukkueissa maailmalla. Kaikilla on vapaakortti ottaa yhteyttä minkälaisissa asioissa tahansa.

Tuomas Keränen

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi