Sydäniskurilla varustettu drone-lennokki voi olla tulevaisuutta

Lennokki ehti kokeessa sydänkohtauspotilaan luokse ambulanssia nopeammin.

Sydäniskurilla varustettu drone-lennokki voi olla tulevaisuutta Kuva 1 / 1

Drone-lennokki eli kauko-ohjattu ilma-alus varustettuna automaattisella AED sydäniskurilla ehti sydänkohtauspotilaan luokse ambulanssia nopeammin, käy ilmi JAMA-lehdessä julkaistusta ruotsalaistutkimuksesta. Karoliinisen instituutin tutkimuksessa vertailtiin kumpi, lennokki tai ambulanssi, taittaa matkan nopeammin sydänkohtauspotilaan luokse Nörrtäljen kaupungissa Tukholman läänin pohjoisosassa.

Drone-lennokki lähetettiin matkaan kaupungin paloasemalta, jonka läheisyydessä, noin kymmenen kilometrin säteellä, oli tapahtunut sydänkohtauksia vuosien 2006–2014 välisenä aikana. Lennokki lähetettiin 18 simuloidulle tehtävälle. Tehtävät jäljittelivät oikeita hälytyksiä, joihin oli soitettu ambulanssi sydänkohtauksen vuoksi. Keskimääräinen lentomatka oli hieman yli kolme kilometriä. Viime vuoden lokakuussa järjestetty koe kesti kolme vuorokautta.

Automaattinen lennokki suunnisti kohteeseen gps-paikannuksen avulla. Turvallisuuden takia lennokin lentoa tarkkailtiin jatkuvasti kahden pilotin toimesta, joista toinen odotti lähtöpaikalla ja toinen simuloidulla onnettomuuspaikalla. Automaattisen, maallikoille suunnitellun AED sydäniskurin avulla ohikulkija voi antaa elintärkeää ensiapua sydänkohtauksesta kärsivälle.

Hätäpuhelun saapumisesta ambulanssi pääsi matkaan keskimäärin noin kolmessa minuutissa. Drone-lennokki oli ilmassa noin kolmessa sekunnissa. Lennokki ehti potilaan luo keskimäärin 5 minuutissa 21 sekunnissa. Samaan matkaan meni ambulanssilta keskimäärin 22 minuuttia. Kaikissa simuloiduissa tapauksissa lennokki oli ambulanssia nopeampi.

Tutkijoiden mukaan se, että erikoisvalmisteinen lennokki oli keskimäärin 16 minuuttia ambulanssia nopeampi, voi osoittautua sydänkohtauspotilaan hengen kannalta merkittäväksi. Tutkijat myöntävät lisätutkimuksen tarpeen, koska tekniikan pitää kehittyä ennen kuin drone-lennokkia voidaan käyttää oikeissa hälytyksissä. Myös hälytyskeskuksia pitäisi kehittää lennokkia varten, tutkijat myöntävät.

Tutkimuksen rajoitteena pidettiin vähäistä lentojen määrää lyhyillä etäisyyksillä hyvässä kelissä. Myös vuosikymmenen takaa olevat ambulanssien hälytysajat eivät välttämättä enää pidä paikkaansa, koska liikenteen pullonkaulat ovat voineet muuttua vuosista 2006–2014.

Kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuva: Fotolia

Uutinen on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?