Syntymäpaino vaikuttaa ruokatottumuksiin

Syntymäpaino vaikuttaa ruokatottumuksiin Kuva 1 / 1

Tutkija Mia Perälän tuoreen väitöstutkimuksen mukaan syntymäkoolla ja aikuisiän ruuankäytöllä on yhteys. Tämä johtuu Perälän mukaan siitä, että lapsen sikiöaikainen kasvu voi vaikuttaa makean aistimiseen ja ruokamieltymyksiin.

Tutkimuksessa todetaan, että pienenä syntyneet syövät vähemmän hedelmiä ja enemmän rasvaa kuin kookkaina syntyneet. Perälän mukaan kilon lisääminen syntymäpainoon kasvattaa hedelmien ja marjojen kulutusta 80 grammalla päivässä. Kaikkiaan suurena syntyneiden ruokailutottumuksista tulee terveellisemmät kuin pienikokoisina syntyneiden.

Neljä vuotta väitöstutkimustaan tehnyt Perälä kertoo yllättyneensä tuloksista.

– En olisi uskonut, että syntymäpaino voisi vaikuttaa näin paljon. Löydökset olivat yllättävän vahvoja.

Perälä uskoo, että tutkimustuloksista voi olla hyötyä painonhallinnassa ja terveellisessä ruokailussa.

– Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että ravinnon suola nostaa verenpainetta enemmän pienenä kuin kookkaina syntyneillä. Tämän takia pienipainoisina syntyneiden kannattaa kiinnittää huomiota sekä ruokatottumuksiinsa yleensä että suolan käyttöönsä.

Tutkimuksessa pienipainoisuuden rajana oli 3 050 grammaa. Syntymäpainoon vaikuttaa ravitsemuksen lisäksi perimä, mahdolliset sairaudet ja istukan toiminta.

Perälän tutkimus osoittaa myös sen, että hidas kasvu ensimmäisenä elinvuotena voi vaikuttaa haitallisesti elimistömme aterianjälkeiseen aineenvaihduntaan. Ruoka nostaa imeväisiässä hitaasti kasvaneiden veren insuliinipitoisuutta selvästi voimakkaammin kuin kookkaina syntyneiden. Perälä puhuu jopa insuliiniresistenssistä.

Samoin veressä kiertävien rasvojen, triglyseridien, pitoisuus on imeväisiässä hitaasti kasvaneilla suurempi kuin imeväisiässä syntymäkokoonsa nähden kasvukäyrän mukaisesti kasvaneilla.

– Tutkimus vahvistaa käsitystä, että kasvu ensimmäisenä elinvuotena muokkaa aikuisiän aineenvaihduntaa. Hidas kasvu voi lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen myöhemmällä iällä, Perälä sanoo.

Tutkimukseen osallistui 2 003 Helsingissä vuosina 1934–1944 syntynyttä, joiden syntymä-, neuvola- ja koulutiedot kasvumittoineen olivat saatavilla. He osallistuivat yksityiskohtaisiin terveystarkastuksiin vuosina 2001–2004, keskimäärin 61-vuotiaina, jossa heidän ruoankäyttöä selvitettiin 128-kohtaisella ruoankäytön frekvenssikyselyllä. Heidän joukostaan 24 henkilöä osallistui ateriatestaukseen.

Tutkimus: Early growth and adult health - Programming of postprandial responses, food intake and salt sensitivity

Kirjoittaja:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi