Syöpäpotilaan palliatiivisesta hoidosta tulisi päättää ajoissa

Valitettavasti palliatiivisen hoidon resursseja ei Suomessa ole vielä tarpeeksi, mutta tilanne paranee koko ajan.

Syöpäpotilaiden hoito on haasteellista: onkologisten hoitojen teho on rajallinen, mutta hyviäkin hoitotuloksia on mahdollista saada. Samalla potilasta pitäisi ­kuitenkin valmistella siihen, että hoidon tulokset ovat rajallisia ja kuoleman vaara väijyy nurkan takana. Palliatiivisen ­hoidon ja hoidonrajausten päättäminen on vaativa ja haasteellinen tehtävä, joka pitäisi tehdä ajoissa. Valitettavasti näin ei useimmiten tapahdu.

Saudi-Arabiassa selvitettiin, miten palliatiivisen hoidon aloittaminen ja DNR (ei elvytetä) -päätöksen ajoitus vaikuttavat potilaiden hoitoon. 246 syöpäpotilaan tiedot kuolemaan saakka kerättiin 2 vuoden ajalta 2010–2012. Selvitettiin mm. missä potilas oli kuollut, milloin DNR-päätös oli tehty ja koska palliatiivinen hoito oli aloitettu (alle 1 kk, 1–3 kk, yli 3 kk ennen kuolemaa vai ei ollenkaan). Erityisesti kiinnosti tehohoidon osuus.

Kaikilla palliatiivisessa hoidossa olevilla potilailla oli DNR-päätös. Vastaavasti ei-palliatiivisessa hoidossa 82 %:lla potilaista oli DNR-päätös, mutta 18 %:lla ei ollut. Palliatiivisen hoidon varhainen aloittaminen vähensi tehohoitoa. Hematologista syöpää sairastavat potilaat kuolivat useammin teholla kuin muut syöpäpotilaat. Jos palliatiivinen hoito aloitettiin yli 3 kk ennen kuolemaa, tehohoidon käyttö oli 0 %. 1–3 kk ennen kuolemaa aloitetussa palliatiivisessa hoidossa tehohoidon käyttö oli 1 % ja 1 kk ennen kuolemaa aloitetussa palliatiivisessa hoidossa 3 %. Jos potilas ei kuulunut palliatiivisen hoidon piiriin, tehokuolemia oli 27 %:lla potilaista. Tällöin potilas oli aivan väärässä ja kalliissa paikassa tekemässä kuolemaa. Samoilla ryhmillä aika DNR-päätöksestä kuolemaan oli 96 vrk, 41 vrk, 11 vrk ja 3 vrk. Eli jos potilas ei kuulunut palliatiivisen hoidon piiriin, DNR-päätös tehtiin vain 3 vrk ennen kuolemaa.

Päätös palliatiivisen hoidon aloittamisesta on syytä tehdä ajoissa. Valitettavasti palliatiivisen hoidon resursseja ei Suomessa ole vielä tarpeeksi, mutta tilanne paranee koko ajan. DNR-päätöksen teko on selkeää syöpäpotilaalle, jolla on kiinteä kasvain ja levinnyt tauti, mutta hematologisten syöpien kanssa asia on vaikeampaa, kuten tässäkin tutkimuksessa tuli esille. Joka tapauksessa kaikille olisi helpompaa, jos hoitolinjaukset tehdään ajoissa ja palliatiivinen hoito aloitetaan, kun potilaan taudin ennuste sitä edellyttää.
Alsirafy SA, Mohammed AA, Al-Zahrani AS, Raheem AA, El-Kashif AT. The relation between the timing of palliative care and the frequency and timing of do-not-resuscitate orders among cancer deaths in a tertiary care hospital. Am J Hosp Palliat Care 2014;DOI: 10.1177/1049909114529014.

Heikki Ekroos
LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Kuva: Esa Ilmolahti

Julkaistu Lääkärilehdessä 22/2014.

➤ Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole (Terveyskirjasto).