Terveellinen ruokavalio joustaa - tällainen se on

Terveyttä edistävä ruokavalio ei edellytä kaikkia ”terveellisiä” ruokaryhmiä, toteaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.

Terveellinen ruokavalio esitetään usein lautasmallina, pyramidina tai kolmiona.
Adobe/AOP
Terveellinen ruokavalio esitetään usein lautasmallina, pyramidina tai kolmiona.

Ravintosuositukset kuvataan usein pyramidina tai kolmiona. Ruokaryhmän runsas käyttö on yhteydessä terveyteen sitä vahvemmin, mitä lähempänä se on pyramidin levenevää kantaa.

— Vaikka ruokapyramidi vaikuttaa jäykältä ohjeistukselta, se antaa useita mahdollisuuksia edistää terveyttä, kirjoittaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Lääkärilehden kolumnissa.

Terveelliseen ruokavalioon kuuluu yleensä täysjyväviljavalmisteiden, vihannesten, hedelmien ja marjojen, palkokasvien, kasviöljyjen sekä kalan runsas käyttö. Vastaavasti tällaisissa ruokavalioissa on vain vähän punaista lihaa, lihavalmisteita tai runsaasti sokeria sisältäviä ruokia ja juomia.

Maitovalmisteet eivät Fogelholmin mukaan aina nouse esiin terveellisistä ruokavalioista puhuttaessa. Tämä saattaa liittyä esimerkiksi ruokakulttuurien erilaisuteen.

Kuitenkin maitovalmisteilla tiedetään olevan osansa hyvässä ruokavaliossa. On näyttöä, että maitovalmisteet saattavat myös estää painon nousua ja tyypin 2 diabetesta.

Myös yksittäiset maitovalmisteet voidaan kokea terveyttä edistävinä. Esimerkiksi joissakin ruokakulttuureissa jugurtti kytketään hyvään terveyteen.

Mikael Fogelholm on huolissaan suomalaisten suolan käytöstä.
Lääkärilehti
Mikael Fogelholm on huolissaan suomalaisten suolan käytöstä.

Suomalaiset syövät liikaa suolaa

Terveyttä edistävä ruokavalio ei kuitenkaan edellytä kaikkia ”terveellisiä” ruokaryhmiä, toteaa Fogelholm. Fogelholm muistuttaa, että terveellinen ruokavalio joustaa.

Vaikka esimerkiksi vegaaniruokavaliosta puuttuu kala, huolellisesti koostettuna ja täydennettynä se on aikuisille hyvinkin terveellinen.

Palkokasvejakaan ei ehdottomasti tarvita, jos proteiininlähteinä on eläinkunnan tuotteita. Toisaalta proteiininlähteiden painottuminen nykyistä enemmän kasvikuntaan on sekä terveyden että ympäristön kannalta parempi.

Terveellisestä ruokavaliosta puhuttaessa on kuitenkin syytä nostaa erikseen kaksi ravintoainetta, Fogelhom toteaa.

— Suomessa saadaan aivan liikaa suolaa, ja sen vähentäminen on tärkeää sekä kotikeittiössä että esimerkiksi leipää valittaessa.

— D-vitamiinin saannista on myös hyvä huolehtia, etenkin jos ei käytä täydennettyjä maitovalmisteita tai margariinia.

Päivässä 20 µg D-vitamiinia sisältävä tabletti on riittävä kaikille eikä liikaa kenellekään, hän toteaa.

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden sivuilla.