Terveyskeskuksiin saatu lisää vakituisia lääkäreitä

Terveyskeskusten lääkäritilanne parani hieman viime vuodesta. Lähes sadassa terveyskeskuksessa ei ollut tutkimuspäivänä lääkärivajetta lainkaan.

Terveyskeskusten lääkärinvakansseista oli lokakuussa tehdyn selvityksen mukaan tutkimuspäivänä täyttämättä 202, eli 5,2 % kaikista avoterveydenhuollon lääkärintehtävistä. Vuonna 2008 lääkärivaje oli 11 %, mutta viime vuosina vaje on ollut noin 6 %:n tuntumassa. Vaje pieneni edellisvuodesta vajaan prosenttiyksikön. Perusterveydenhuollon lääkärivirkojen, -tehtävien ja -toimien kokonaismäärä oli tänä vuonna 3 876.

Terveyskeskuksiin on onnistuttu tänä vuonna rekrytoimaan aiempaa paremmin pitkäaikaista työvoimaa. Vakituisten virkalääkärien määrä kasvoi edellisvuodesta lähes sadalla ja nyt noin 63 % tehtävistä on täytetty vakituisilla virkalääkäreillä. Virkalääkärien määrä on noussut erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien isoissa kaupungeissa. Tilapäisten ja määräaikaisten sijaisten määrä pysyi suurin piirtein viime vuoden tasolla. Sijaisilla oli täytetty yhteensä 757 vakanssia, eli vajaat 20 % kaikista vakansseista. Sijaisten määrä on noussut noin kolmanneksella vuodesta 2008.

Vuokralääkärien käyttö ja lääkäripalvelujen ulkoistaminen ovat hiukan ­vähentyneet edellisvuosista. Enimmillään vuonna 2009 ulkoistuksilla ja vuokralääkäreillä hoidettiin yhteensä 490 lääkärin vakanssia, tänä vuonna 414. Vuokratyövoiman osuus oli lokakuussa 5,0 % ja ulkoistamisten osuus 5,7 % ­kaikista lääkärintehtävistä. Seitsemän kuntaa ostaa koko terveyskeskuksen ­lääkäritoiminnan yritykseltä. Päijät-­Hämeessä ulkoistettujen lääkärintehtävien määrä on suurin, yhteensä 29 % kaikista lääkärintehtävistä. Vuokralääkäreitä käytetään eniten Kainuun (20 %) ja Länsi-Pohjan (17 %) sairaanhoitopiirien ­alueilla.

Lue lisää: Minä yleisnerona

Vajetta ei ollenkaan lähes sadassa terveyskeskuksessa

Lähes sadassa terveyskeskuksessa (60 %) ei ollut tutkimuspäivänä lääkärivajetta lainkaan. Useimmiten kaikki lääkärintehtävät on täytetty pienissä, alle 20 000 asukkaan väestöpohjan terveyskeskuksissa. Näitä terveyskeskuksia on noin puolet kaikista ja ne tarjoavat palvelut 14 %:lle väestöstä. Tänä vuonna myös muutama yli 100 000 asukkaan väestöpohjan terveyskeskus ilmoitti, ­ettei heillä ollut tutkimuspäivänä ollenkaan lääkärivajetta. Yli 2,3 miljoonaa kansalaista (43 %) asui alueella, jonka terveyskeskuksessa ei ollut lääkäri­­vajetta.

Toimintaa selvästi häiritsevä, yli 20 %:n lääkärivaje, oli lokakuussa alle 10 %:ssa terveyskeskuksista. Näiden terveyskeskusten alueella asui 400 000 suomalaista, eli noin 7 % väestöstä.

Alueellista vaihtelua 
on edelleen

Lääkäritilanne ei ole parantunut kaikissa sairaanhoitopiireissä. Tilanne lokakuussa oli yliopistollisten sairaanhoitopiirien lisäksi hyvä Itä-Savon ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiireissä.

Tilanne oli heikoin Kainuussa, joka oli lokakuussa ainoa sairaanhoitopiiri, jossa hoitamatta tutkimuspäivänä oli yli 20 % lääkärintehtävistä. Tilanne on edelleen heikko myös Vaasan sairaanhoitopiirissä, jossa hoitamatta oli joka kuudes vakanssi. Myös Satakunnassa vaje oli lähes 17 %.

Satakunnassa tilanne heikkeni toista vuotta peräkkäin. Vielä muutamia vuosia sitten Satakunnassa lääkärivaje oli hyvin vähäistä. Myös Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiireissä tilanne heikkeni edellisestä vuodesta. Edelliseen vuoteen verrattuna tilanne parani erityisesti Etelä-Karjalassa ja Itä-Savossa.

Työvoimatilanne hyvä, 
lisää virkoja toivotaan

Johtavat lääkärit arvioivat kyselyssä myös syksyn 2014 lääkäritilannetta kokonaisuudessaan. Vastausten mukaan lääkäritilanne on syksyllä ollut erittäin tai melko hyvä lähes 75 %:ssa terveyskeskuksista. Yli puolet vastaajista piti myös sijaisten saatavuutta ja avoimien tehtävien täyttöä melko tai erittäin hyvänä.

Kuitenkin noin kolmannes johtavista lääkäreistä arvioi, että vaikka kaikki terveyskeskuksen vakanssit olisi täytetty, on lääkärintehtävien kokonaismäärä riittämätön hoidettavan väestön tarpeisiin nähden. Yhteensä 51 terveyskeskuksessa tarvittaisiin reilut 130 uutta vakanssia, jotta väestölle pystyttäisiin turvaamaan palvelut. Yleisimmin syyksi lisävakanssien tarpeelle ilmoitettiin liian suuret väestömäärät lääkäriä kohden, muuttoliikkeen vuoksi kasvanut väestömäärä tai suuri vanhusväestön osuus.

Vakansseja kaivattiin erityisesti isoimpien väestöpohjien terveyskeskuksiin. Yli 50 000 väestöpohjien terveyskeskuksia on 22, ja niistä 13:ssa johtavan lääkärin mukaan vakanssimäärä on riittämätön. Yhteensä näihin terveyskeskuksiin kaivattiin 63,5 lisävakanssia. Isoimpien väestöpohjien terveyskeskuksissa asuukin vakanssia kohti muuta maata enemmän väestöä. Näissä terveyskeskuksissa on puolet kaikista ­vakansseista, vaikka niiden alueella asuu 55 % Suomen väestöstä.

Tutkimus toteutettiin 1. lokakuuta postikyselynä terveyskeskusten johtaville lääkäreille. Vastaukset saatiin kaikista terveyskeskuksista (n = 162). Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton, KT Kuntatyönantajien, sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Juho Ruskoaho
tutkija, VTM
Suomen Lääkäriliitto

Kuva: Sami Perttilä

Julkaistu Lääkärilehdessä 50–52/2014.