Tshernobyl ei ole lisännyt syöpiä Suomessa

Tshernobyl ei ole lisännyt syöpiä Suomessa Kuva 1 / 1

Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttama laskeuma ei ole lisännyt syöpien määrää Suomessa, kävi ilmi Säteilyturvakeskuksen (STUK), Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteritutkimuksessa. Tutkimus on julkaistu Cancer Epidemology -lehdessä.

Tutkimuksessa selvitettiin, onko suomalaisten kokonaissyöpien määrä muuttunut vuoden 1986 Tshernobyl-onnettomuuden jälkeisen säteilyaltistumisen seurauksena. Tutkimuksessa ei saatu viitteitä siitä, että syöpäilmaantuvuus olisi kohonnut onnettomuutta seuranneena vuosikymmenenä tai sen jälkeen.

Tutkimukseen valittiin onnettomuuden jälkeen vähintään vuoden pysyvästi samoissa pientaloissa asunut Suomen väestö, noin kaksi miljoonaa henkilöä. Analyysi perustui maan kattavaan karttaruudukkoon (250 metriä x 250 metriä) ja kaikkiin Syöpärekisteristä saatuihin syöpätapauksiin pois lukien rinta-, eturauhas- ja keuhkosyövät, joiden yleisyyden alueelliset erot riippuvat suuresti seulonta-aktiivisuuden tai tupakoinnin vaihtelusta.

Maa jaettiin myös neljään säteilyaltistumisalueeseen, mikä perustui STUKissa tehtyihin ulkoisen säteilyn mittauksiin. Syöpäilmaantuvuutta altistumisalueilla verrattiin ennen Tshernobyl-onnettomuutta ja sen jälkeen.

Pienten säteilyannosten terveysvaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, koska kaikki altistuvat väistämättä jatkuvasti pienille määrille säteilyä. Aikaisemmin Suomessa on selvitetty, että säteilylle herkimpinä pidetyt syövät, lasten leukemia ja kilpirauhassyöpä, eivät ole lisääntyneet Tshernobylin-onnettomuuden seurauksena.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa on kuitenkin raportoitu, että Ruotsissa eniten Tshernobyl-laskeumaa saaneilla alueilla olisi esiintynyt odotettua enemmän syöpiä onnettomuutta seuranneena vuosikymmenenä.

– Pääpaino niin ruotsalaisessa kuin tässä uudessa suomalaisessa tutkimuksessa oli tutkia tätä esitettyä pienten säteilyannosten kykyä nopeuttaa piilevän syövän kehittymistä taudiksi, toteaa STUKin laboratorionjohtaja Päivi Kurttio.

Lähde: STUK

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta:
Itämeren kalojen cesiumpitoisuudet pieniä

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi