TYKS toi erikoislääkärit ensilinjaan

Turun yliopistollinen keskussairaala opettelee uutta työmuotoa, jossa yhteispäivystyksen ensilinjassa ovat erikoislääkärit. Muutos ei ole sujunut kitkatta.

TYKS:n yhteispäivystyksessä erikoislääkäri tutkii ja hoitaa potilaan alusta alkaen.

– Ensiavun potilaita on hoidettu ”kokemus ensilinjassa” -tyylillä jo lähes kaikissa muissa länsimaissa paitsi Suomessa. Tämä muutos tulee vielä ­joka paikkaan. Turussa töiden ja asenteiden murros oli tehtävä nyt, sanoo ­Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja, erikoislääkäri Päivi Lucenius.

Päivystykseen tulijat jaetaan eri hoitoryhmiin oireenmukaisesti.

– Enää ei ole perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon potilaita, vaan päivystyspotilaita. Osa lääkäreistä otti muutoksen heti hyvin vastaan, osan kanssa linjanmuutoksesta vielä keskustellaan, Lucenius sanoo.

Maaliskuussa aloittaneessa yhteispäivystyksessä työskentelee päätoimisesti parikymmentä omaa virkalääkäriä, joille rakennettiin Lääkäriliiton kanssa paikallinen virkaehtosopimus.

– Kaikilla ei ole vielä päivystyslääketieteen pätevyyttä, mutta räätälöidyllä koulutuksella siihen edetään. Ongelmista on opittava ja pullonkauloja on jo selvitetty, Lucenius kertoo.

Ehtiikö oppia?

– Lääkärin näkökulmasta eniten ontuvat vastuukysymykset ja koulutus, harmittelee sisätauteihin erikoistuva Soile ­Salomäki.

Hän kaipaa selvempää sopimusta ­potilaiden jakamisesta eri lääkäriryh­mien kesken. Jaottelut perustuvat nyt liikaa hoitajien ja lääkärien henkilökohtaisiin näkemyksiin, mistä seuraa väistämättä yhteentörmäyksiä.

Akuuttilääkäreiden miehitys oli suunniteltu huomattavasti tarvetta ohuemmaksi, he paiskivat Salomäen mukaan nyt tuplavuoroja.

– Ruuhka-aikana muutkin erikoistuvat lääkärit ovat katsoneet oman alansa lieväoireisia potilaita. Kaikkien erikoistuvien koulutus on jäänyt paitsioon. Erikoisalojen päivystäjät ottaisivat mielellään akuuttierikoistuvia oppimaan alansa ”hienouksia”, mutta sen tulisi tapahtua jaksoluonteisesti ja esimerkiksi ­kakkospäivystäjinä toimien.

Jos Salomäki saisi päättää, hän peruuttaisi nyt muutaman askeleen liian ylevistä tavoitteista. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistettäisiin vasta riittävän lääkäri- ja hoitajakoulutuksen jälkeen.

– Akuuttilääketieteeseen erikoistuvienkin koulutuksen tulisi sisältää enemmän muita kuin vain perusterveydenhuollon potilaita, jotka mielestäni hekin ansaitsevat oman motivoituneen päivystäjäringin.

Ulla Järvi
toimittaja

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Julkaistu Lääkärilehdessä 20/13.