Uusi laki vahvistaa potilaan itsemääräämisoikeutta

Lakiluonnos linjaa terveydenhuollon henkilökunnan toiminnan rajat ja lisää mahdollisuutta keskittyä paremmin työn tekemiseen.

STM:n työryhmä luovutti perjantaina peruspalveluministeri Susanna Huoviselle esityksen uudesta laista, jonka on tarkoitus vahvistaa potilaiden itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä.

Neuvottelevan virkamiehen Riitta Burrellin mukaan laki selkeyttää tilannetta siitä, mitä terveydenhuollon henkilökunta saa tehdä ja mitä ei.

– Samalla se lisää oikeusturvaa ja työturvallisuutta sekä mahdollisuutta keskittyä itse työn tekemiseen paremmin kuin aiemmin.

Työryhmän mukaan tärkein tapa vahvistaa itsemääräämisoikeutta on yhteinen suunnittelu ja ennakointi. Kun tilat on suunniteltu toimiviksi, henkilöstö on koulutettu ja ohjeistettu hyvin ja työmenetelmät tukevat itsemääräämisoikeutta, rajoituksiin ei tarvitse turvautua niin usein.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että jokaisessa yksikössä laaditaan yleinen suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi.

Rajoitusten käyttö vaatii arviota ja suunnitelmaa

Laki linjaa, milloin terveydenhuollon ammattilaiset voivat puuttua potilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen tai rajoittaa potilaan vapautta. Rajoitustoimenpiteiden käyttö edellyttää muun muassa, että potilaan kognitiivisen toimintakyvyn on arvioitu alentuneen pysyvästi tai pitkäaikaisesti.

Potilaan hoito ja palvelut on silloin suunniteltava yksilöllisesti niin, että hänen itsemääräämiskykyään tuetaan.

– Akuutti- ja päivystystilanteiden kaltaisissa kiireellisissä tilanteissa ei tarvitse mennä lain pääsääntöistä polkua, vaan arvion voi tehdä saman tien, Burrell sanoo.

Itsemääräämisoikeutta saisi rajoittaa vain silloin, kun muut keinot eivät riitä. Lisäksi aina olisi valittava rajoituskeino, jolla ihmisen perusoikeuksiin puututaan mahdollisimman vähän.

Lakiluonnoksen yksityiskohtiin kuuluu esimerkiksi, että rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää rangaistuksena, hygieniahaalaria ei saa käyttää eikä lääkkeitä saa piilottaa ruokaan.

– Esimerkiksi henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä rajoittavia toimenpiteitä ei välttämättä ole aiemmin mielletty rajoitustoimenpiteiksi, Burrell kertoo.

Nykyiset valtuudet epäselviä

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian. Laki tulisi voimaan loppuvuonna.

STM:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeusturvassa on tällä hetkellä aukkoja, ja henkilöstö joutuu toimimaan käytännön tilanteissa epäselvin valtuuksin.

– Itsemääräämislaki tulee tarpeeseen, sillä rajoitustoimia koskevat säännökset ovat nyt puutteelliset. Uusi itsemääräämisoikeuslaki vahvistaisi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksia, ministeri Huovinen toteaa.

Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Vesa-Matti Väärä

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.