Uusia antibiootteja etsitään eurooppalaisessa yhteistyössä

Uusia antibiootteja etsitään eurooppalaisessa yhteistyössä Kuva 1 / 1

Professori Jari Yli-Kauhaluoman lääkkeiden keksimiseen erikostunut tutkimusryhmä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa muokkaa kokeisiin valittavien antibakteeristen aineiden kemiallista rakennetta. Tavoitteena on parantaa niiden kykyä tuhota tauteja aiheuttavia gramnegatiivisia bakteereita tai estää niiden kasvua.

Yli-Kauhaluoma toteaa, että gramnegatiivisiin bakteereihin liittyy paljon ongelmia. Niiden soluseinämän rakenne on paljon paksumpi kuin grampositiivisten bakteerien, joiden kasvua on helpompi estää perinteisten antibioottien avulla.

Yli 30 eurooppalaista yliopistoa, yritystä ja tutkimusyksikköä etsii uusia antibiootteja gramnegatiivisia taudinaiheuttajabakteereita vastaan, esimerkiksi salmonellaan ja aivokalvontulehduksen aiheuttajiin, kolibakteeriin ja legioonalaistaudin aiheuttajiin.

– Kaikkein suurin ongelma on antibioottiresistenssi, Yli-Kauhaluoma kertoo.

Ensimmäisiä tuloksia odotetaan kuudessa vuodessa

Euroopan bioteknologiaverkosto EBN on käynnistänyt tämän kuusivuotisen projektin.

Tutkimusorganisaatio on valinnut ennalta kahdeksan lääkeaineaihiota, joiden joukosta lopulliset tutkittavat päätetään.

Ensimmäisen vaiheen kliiniset testit on tarkoitus saada päätökseen vähintään yhden antibiootin osalta vuoteen 2019 mennessä.

ENABLE-tutkimushanke on saanut 85 miljoonan euron rahoituksen Innovative Medicines Initiativelta (IMI). Hanketta koordinoivat Uppsalan yliopisto ja GlaxosSmithKline.

Antibiootteja kehitetty harvoin

Yli-Kauhaluoman mukaan antimikrobiaineissa on pitkälti keskitytty yhdisteisiin, jotka ovat 1930–40-luvulta peräisin olevia sulfonamideja ja penisilliineja.

– Kemiallisesti uusia rakennetyyppejä ei ole tullut tutkivasta lääketeollisuudesta kolmeenkymmeneen vuoteen.

Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi