Väkivallan ennakointi tärkeää kotihoitotyössä

Väkivalta ja sen uhka kotihoitotyössä -hankkeessa selvitettiin, kuinka sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla toteutetaan väkivallan ennaltaehkäisyä.

Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriön mukaan asiakasväkivalta ja sen uhka on yksi vakavimmista riskeistä kotihoitotyötä yksin tekeville. Hankalan tilanteen saattaa aiheuttaa asiakas itse tai esimerkiksi asiakkaan omainen. Väkivaltatilanteet voivat aiheuttaa työntekijälle sekä fyysisiä vammoja että psyykkistä pahoinvointia.

Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työpaikkoja ennaltaehkäisemään väkivaltaa ja sen uhkaa. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Virpi Fagerströmin mukaan työntekijöiden ja esimiesten asenteilla on kuitenkin vaikutusta väkivallan torjunnassa.

— Vähättelevä asenne ja vaikeaselkoiset toimintaohjeet vaikeuttavat väkivallan hallintaa, kun työskennellään toisen kotona. Väkivallan uhkaa lisää yksin työskentely myöhäiseen ilta-aikaan, hän toteaa.

Huolelle on aihetta. Kunta10 –tutkimuksen (2012) mukaan lähes 20 prosenttia kunta-alalla työskentelevistä kodinhoitajista on kokenut henkistä väkivaltaa ja lähes yhdeksän prosenttia ruumiillista väkivaltaa.

Kodinhoitajien lisäksi esimerkiksi lähihoitajat tekevät kotihoitopalveluja. Lähihoitajista lähes puolet on kokenut henkistä väkivaltaa ja 40 prosenttia ruumiillista väkivaltaa.

Työterveyslaitoksen mukaan kotona tehtävän työn väkivaltatilanteita on ennakoitu väkivaltariskien arvioinnilla, ohjeistuksilla, koulutuksilla, moniammatillisella yhteistyöllä ja väkivalta- ja uhkatilanneilmoitusten seurannalla.

Itse väkivaltatilanteisiin on reagoitu tilanteesta poistumalla, hätäapua hankkimalla, väkivallasta raportoimalla, työn tekoa uudelleen organisoimalla, pelisäännöistä keskustelemalla ja tilanteita jälkipuimalla.

Laitoksen mukaan Suomen lainsäädäntö aiheuttaa ristiriitaisia tilanteita työturvallisuuden hallintaan, kun työtä tehdään asiakkaan kotona. Työpaikoilla toteutettavat turvallisuustoimenpiteet, kuten turvalaitteiden asentaminen tai vartijapalveluiden käyttö, ei ole kotona tehtävässä työssä samalla tavalla järjestettävissä kuin esimerkiksi sairaalassa.

Hankkeessa haastateltiin 13 työsuojelun edustajaa, jotka toimivat kahdeksassa kunnallisessa kotihoitopalveluita järjestävässä organisaatiossa. Haastatteluaineisto analysointiin sisällön analyysillä.

Teksti:
Johanna Nykopp

Kuva:
Panthermedia