Veripalvelu sulkee toimipisteitään

Kahdeksan toimipisteen sulkemisen taustalla on sairaaloiden vähentynyt verentarve. Tarvetta on supistanut muun muassa leikkausmenetelmien kehittyminen ja päivittynyt tieto leikkauspotilaan riittävästä hemoglobiinitasosta.

Kahdeksan toimipisteen sulkemisen taustalla on sairaaloiden vähentynyt verentarve. Tarvetta on supistanut muun muassa leikkausmenetelmien kehittyminen ja päivittynyt tieto leikkauspotilaan riittävästä hemoglobiinitasosta.

Veripalvelu sulkee kahdeksan toimipistettään. Veripalvelutoimistot suljetaan Hämeenlinnassa, Joensuussa, Kokkolassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Porissa, Rovaniemellä ja Vaasassa. Toimistot ovat hiljentyneet, kun Veripalvelu on täsmännyt luovutusten määrän vastaamaan verituotteiden tarvetta.

– Sairaaloiden verentarve on vähentynyt, joten olemme kutsuneet verenluovuttajia paikalle harvemmin, Veripalvelun johtaja Martti Syrjälä kertoo.

Verentarve on vähentynyt kehittyneiden leikkausmetodien, kuten tähystysleikkausten ja robottikirurgian ansiosta. Toinen selittävä syy on tutkimustieto, joka on tarkentanut hemoglobiinitasoa, jolla potilas pärjää leikkauksen jälkeen. Kolmas tekijä on sairaaloista saatu vertailutieto.

– Sairaaloiden vertailu verituotteiden käytöstä eri indikaatioissa on tuonut hoitokäytäntöjä yhtenäisemmiksi. Lisäksi Suomen vertailu muihin maihin on osoittanut, että Suomessa punasolujen käyttö on ollut hiukan suurempaa kuin muualla Euroopassa keskimäärin, Syrjälä sanoo.

Syrjälä painottaa, että Veripalvelu tarvitsee edelleen noin tuhat verenluovuttajaa päivässä. Veripalvelu aikoo turvata verensaannin järjestämällä kyseisillä paikkakunnilla erillisiä verenluovutustilaisuuksia ja lisäämällä aktiivisuutta isojen kaupunkien kiinteissä toimipisteissä.

– Tilanteella ei ole vaikutusta verensaantiin tai toiminnan turvallisuuteen, Syrjälä vakuuttaa.

Syrjälä arvioi, että verentarve tulee sairaaloissa vähenemään vielä muutaman vuoden ajan. Toimintaa voidaan hioa muun muassa trombosyyttien kohdalla, niitä käytetään Suomessa 30 % enemmän kuin muualla Euroopassa keskimäärin.

Syrjälän mukaan punasolujen tarve suomalaisissa sairaaloissa on vähentynyt parin prosentin vuosivauhtia 2000-luvun alusta ja trombosyyttien käyttö on kääntynyt selvään laskuun vuoden 2012 jälkipuoliskolla.

Jaana Ahlblad
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.