17 osumaa
– Kallis genetiikka on menneen talven lumia, Markus Perola sanoo.
Edessämme on kolme koetinkiveä, kirjoittaa arkkiatri Risto Pelkonen.
Kuka keksisi keinon ehkäistä vanhenemista, kysyy Tiina Laatikainen.
Tulokset voivat edistää täsmälääkkeiden kehittämistä.
Aikuiset kannattaisi rokottaa lasten lisäksi, koska tämä voisi puolittaa sairastuneiden määrän, ehdottavat tutkijat.
On korkea aika selvittää, miten perimää voi käyttää terveydenhuollossa, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Geenitietomme saattaa saada piankin sellaisia uusia käyttötapoja, joita emme ole osanneet ennakoida. Onko lääkärin pian valistettava potilastaan vastaanotolla myös yksityisyydensuojan murenemisesta?
Aikuisen henkilön geeni- ja genomitieto ei sellaisenaan ole kovinkaan arkaluonteista. Pelkän tietosuojan korostaminen vähentää tutkimuksen mahdollisuuksia: arvokkaatkin aineistot muuttuvat suljettuina arvottomiksi.
Huippututkija Markus Perolan mukaan geenit on nostettu Suomessa oudolle jalustalle. – Aivan kuin ne olisivat muuta terveystietoa ihmeellisempää, hän kummeksuu.
Kohta sekvensointi sopii joka kukkarolle. Näkymä on huima, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Hallitus päätti kehysriihessään antaa rahaa syöpäkeskuksen ja genomikeskuksen perustamiseen.
Helsingin yliopiston ensimmäisellä henkilökohtaisen lääketieteen ja genomiikan erikoiskurssilla pohdittiin, miten räätälöidään kullekin potilaalle soveltuvia hoitoja tulevaisuudessa.
Ehkä kiinnostavimmat työt vertailevat epigenomia sairaassa ja terveessä kudoksessa.
Yksi työryhmän ehdotuksista on genomikeskuksen perustaminen.
Geenitekniikan avulla voidaan jo muutaman vuoden kuluttua todentaa useimmat yhden geenivirheen aiheuttamat harvinaiset sairaudet.
Kansallinen genomistrategiaa varten on asetettu työryhmä. Ideana on kutsua myös kansalaiset ottamaan kantaa.
Geenimerkkitiedon käyttäminen perinteisten riskitekijätietojen lisänä voi osoittautua hyödylliseksi menetelmäksi sydäntautien ehkäisyssä.