Hyvä lääkäri ei tee liikaa

Taudin määritelmien laajentaminen, esimerkiksi hoitoa vaativan verenpaineen rajan madaltaminen, lisää ”sairaiden” määrää.

Hyvä lääkäri ei tee liikaa Kuva 1 / 2

Moni aikaisemmin mahdoton on nykylääketieteessä mahdollista, ja mahdollisuuksien rajat työntyvät koko ajan tuonnemmaksi. Dia­gnostiikkateknologia löytää yhä pienempiä poikkeavuuksia, ja ge­nomitutkimus tuo tietoa geneettisistä riskitekijöistä, joita ennen voitiin vain aavistella.

Lisääkö tieto tuskaa?

Ennen lääkäri saattoi tehdä ”kaiken mahdollisen”, koska mahdollista oli paljon vähemmän kuin nykyään. Nyt kaiken mahdollisen tutkimisesta ja hoitamisesta voi olla haittaa. Medikalisaation, ylidiagnostiikan ja ylihoidon haitat on tunnistettu.

Tyyppiesimerkki on ”kiltin” eturauhassyövän löytäminen ja hoito kaikkine haittoineen, vaikka tällainen syöpä ei vaikuta miehen elinikään. Kaikukuvausseulonta kolminkertaisti Yhdysvalloissa havaittujen kilpirauhassyöpien määrän mutta kuolleisuus pysyi ennallaan. Onko statiineista ja masennuslääkkeistä enemmän haittaa vai hyötyä? Lääketeollisuus tehtailee tauteja, mutta tuottaako se terveyttä? Ovatko tautitietoisuuskampanjat sairauksien ja lääkkeiden piilomainontaa?

Taudin määritelmien laajentaminen, esimerkiksi hoitoa vaativan verenpaineen rajan madaltaminen, lisää ”sairaiden” määrää. Tauti­epäilyjä lisäävät myös väestöseulonnat, ja siksi niiden hyötyjä ja haittoja tulee arvioida tarkasti. Ehkä epävarmuuden sietokyky on heikentynyt: sekä lääkärit että potilaat toivovat oireille ja vaivoille diagnoosia. Lisäksi lääkärit usein yliarvioivat hoitojen hyötyjä ja aliarvioivat riskejä. Harvemmin lääkäriä moititaan liikaa tekemisestä; tekemättä jättäminen sen sijaan voi johtaa hoitovirhesyytteeseen.

Ylidiagnostiikka johtaa tarpeettomaan hoitoon, josta ei ole terveyshyötyä. Hoidon haitat kuitenkin voivat toteutua, ja kustannuksetkin kasvavat (2). Jos ”prediabetes”-diagnoosin saanut alkaa laihduttaa ja liikkua, kaikki voittavat. Pelkkää haittaa sen sijaan on sydämen harmittoman sivuäänen havaitsemisesta, jos vanhemmat siksi rajoittavat lapsen urheilua – vaikkei lääkäri olisi näin neuvonutkaan.

Murentaako kritiikki yleisön luottamusta lääketieteeseen, jos puolta toimistamme sanotaan turhiksi?

Vaikka statiinien hyödystä primaaripreven­tiossa on erimielisyyttä – NNT-luvut kertovat, että monilla menisi hyvin ilman lääkettäkin – näyttö niiden hyödystä sydän- tai aivoinfarktin jälkeen on vankkaa. Pre-tautitilat voivat laajentaa hoidon rajoja haitallisesti, mutta ilman pre-dementian käsitettä ei Alzheimerin taudin syntyvaiheita voi tutkia eikä kehittymistä pysäyttävää lääkettä löytää. Lievä masennus ei välttämättä tarvitse lääkehoitoa, mutta vakava masennus voi tappaa. Tosi tarpeeseen käytetyt verenpainelääkkeet pelastavat ihmisiä halvaantumiselta ja kuolemalta. Joidenkin lääkeyritysten vilpillinen toiminta ei tee kaikkia lääkkeitä tehottomiksi.

Viime kädessä on kyse hyvästä lääketieteen harjoittamisesta. Toimitaan harkiten, tutkimusten ja hoitojen hyötyjä ja haittoja kullekin potilaalle tarkasti punniten, tietoisena siitä, että lääketieteellinen tieto on aina epätäydellistä. Tehottomiksi havaituista hoidoista luovutaan, kuten aina on tehty.

Vältä viisaasti -suosituksia on jo 88 (6.8.2018). Jos liian lääketieteen kritiikistä tulee lääketiedeyhteisölle yhteinen eikä jakava asia, kykymme itsekritiikkiin voi päinvastoin parantaa yleisön luottamusta meihin.

Kirjoittaja:

Pertti Saloheimo

lääketieteellinen päätoimittaja

Julkaistu Lääkärilehdessä 41/2018.

Kirjallisuutta

1. Mustajoki P. Lääkäri ja medikalisaatio. Duodecim 2003;119:1869–73.
2. Tikkinen KAO. Ylidiagnostiikka tekee terveistä sairaita. Suom Lääkäril 2017;72:2945.
3. Esserman LJ, Thompson IM, Reid B ym. Addressing overdiagnosis and overtreatment in cancer: a prescription for change. Lancet Oncol 2014;15:e234-42. doi: 10.1016/S1470-2045(13)70598-9.
4. Mustajoki P. Sairauksien markkinointi. Duodecim 2008;124:1065–6.
5. Korhonen P. Verenpainesuositukset taas myllerryksessä. Suom Lääkäril 2018;73:545.
6. Hakama M, Malila N. Millainen on hyvä seulonta? Duodecim 2008;124:2193–9.
7. Kale MS, Korenstein D. Overdiagnosis in primary care: framing the problem and finding solutions. BMJ 2018;362:k2820. doi: 10.1136/bmj.k2820
8. Kallionpää K. ”Puolet lääketieteen toimista on turhia”. Helsingin Sanomat 1.8.2018.
9. Collins R, Reith C, Emberson J ym. Interpretation of the evidence for the efficacy and safety of statin therapy. Lancet 2016;388:2532–61. doi: 10.1016/S0140-6736(16)31357-5.

Oletko jo lukenut nämä?