Nuuskan laillistaminen vie heikoille jäille

Suomi ei kaipaa uutta nikotiiniriippuvaisten sukupolvea, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.

Nuuskan laillistaminen vie heikoille jäille Kuva 1 / 1

Tupakkaa maistamat­toman on vaikea ymmärtää, miksi joku vetää suosiolla savua keuhkoihinsa. Monella jää siksi kokeilematta.

Syksyn aikana ilmaantuneet uutiset nuuskasta ovat huolestuttavia. Valmistajat tuovat luovia tuotteita markkinoille ja näyttävät onnistuneen tavoitteissaan. Kouluterveyskysely kertoi syyskuussa, että käyttö on yleistynyt paikoin räjähdysmäisesti.

Erityisen nopeaa se on ollut ammattiin opiskelevilla ja yläkoulutytöillä.

Pieniä pusseja, värejä ja viattomia makuaineita. Ylen uutisen mukaan haaparantalaisen nuuskakaupan hyllyköt muistuttavat karkkikauppaa. Kokeilun kynnys on painettu todella alas.

Suuri osa tuotteista on tupakattomia. Olennaista on nikotiini. Se rinnastuu Suomessa lääkevalmisteisiin. Tuonti on sallittua, jos annospussin nikotiini jää alle 4 milligrammaan.

Ruotsin villitys on siksi pian meidän.

Poliitikoissa herännyt into nuuskan laillistamiseksi on tältä pohjalta outoa. Miksi markkinoille pitäisi tuoda uusia nikotiini- tai tupakkatuotteita?

Samat poliitikot ovat laatineet Suomeen lain, joka tähtää nikotiinituotteista eroon pääsemiseen vuoteen 2030 mennessä. Tupakkalaki on ollut menestystarina. Vuonna 2017 päivittäin tupakoi 20–84-vuotiaista miehistä enää 13 prosenttia ja naisista 10 prosenttia.

Nuuskan laillistaminen vie heikoille jäille. Nuuskaajat pitävät tuotettaan tupakkaa terveellisempänä, ja siihen liittyy sporttisia mielikuvia. Unohtuu, että nuuskassa on nikotiinin lisäksi 2 500 kemikaalia ja yli 20 syöpää aiheuttavaa ainetta, jotka imeytyvät verenkiertoon koko ajan, kun pussi on suussa. Uusien tuotteiden riskit myös unohtuvat, kuten sähkötupakka on osoittanut.

Nuuskan laillistaminen toisi verotuloja valistukseen ja tekisi käytön näkyväksi. Näin kuuluvat muutamien poliitikkojen perustelut.

Valistus ei tee kesää. Järkevä päihdepolitiikka vähentää haittoja kontrolloimalla fiksusti. Kuka kieltäisi nuuskan käytön julkisissa tiloissa? Kuka valvoisi, ettei parvekkeella nuuskata? Nuuskaamiskielto ravintoloihin? Nämäkin ovat vähentäneet tupakointia.

Vahvin argumentti on Ruotsi.

Vuonna 2018 miehistä 18 prosenttia ja naisista 4 prosenttia ilmoitti siellä nuuskaavansa päivittäin. Päivittäiskäyttö on pysynyt ennallaan lähes 15 vuotta. 16–27-vuotiaista päivittäisiä käyttäjiä oli 10 prosenttia.

Satunnaisesti nuuskaa ilmoitti käyttävänsä 4 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista. Suhteellisesti suurin satunnaiskäyttäjien ryhmä oli 16–29-vuotiaat naiset.

Suomessa 20–64-vuotiaista miehistä päivittäin käyttää nuuskaa 5 prosenttia. 20–34-vuo­tiaissa osuus on 9 prosenttia. Luvut ovat vuodelta 2017 (3).

Suomi kielsi EU:n mukana nuuskan myynnin vuonna 1992. Ainoa maa, jossa nuuskaa sen alueella laillisesti myydään, on Ruotsi.

Koska päivittäinen käyttö on pysynyt vuosia ennallaan, valistus ei näytä siellä purreen. Käyttäjiä on miehissä suhteellisesti lähes neljä kertaa enemmän kuin Suomessa. Suurinta kasvuryhmää ovat nuoret naiset, kuten Suomessa.

Saatavuuden rajoittaminen on tehokas keino vähentää nuuskan haittoja. Se on lahja nuorille ja heidän tulevaisuudelleen. Suomi ei kaipaa uutta nikotiiniriippuvaisten sukupolvea.

Kirjoittaja
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 45/2019.

Oletko jo lukenut nämä?