Pandemia vei (ammatillisen) kuntoutuksen nykyaikaan

On selvää, ettei pelkkä kotona oleilu vie uuteen työhön, vaikka etäopiskelu ja etätyö tuovatkin uusia mahdollisuuksia uuden ammatin hankkimiseen ja työssä käymiseen.

KuvaUljas Oy
"Kriisit ovat kuitenkin parhaimmillaan myös jonkun uuden alku."

Maailma on kulkenut viime ajat kriisistä kriisiin. Kriisit ovat kuitenkin parhaimmillaan myös jonkun uuden alku. Pandemia vauhditti vuosikausia luvattua etätyön ja -menetelmien tulemista. Ukrainan sota saattaa puolestaan käynnistää vihreän siirtymän Euroopassa.

Ammatillinen kuntoutus tarkoittaa tietenkin uuden työn etsimistä silloin kun terveydentila ei riitä enää entiseen työhön ja omat voimat ja keinot eivät riitä uuden ammatillisen uran etsimiseen. Nuorilla mietitään usein sitä ensimmäistä työ- tai opiskelupaikkaa. Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys on monelle se ensimmäinen etappi uuden tai ensimmäisen työn etsimisessä. Se jakautuu nykyisin kolmeen toisiaan seuraavaan osaan, alku-, jatko- ja seurantavaiheeseen.

Kelan etäkuntoutuksen kehityshankkeessa totesimme, että ammatillisen kuntoutumisen voi hyvin aloittaa kotisohvalta käsin. Kokeilimme ammatillisen kuntoutusselvityksen alkuvaiheen tekemistä paikan ja ajan kokonaan rikkovalla kuntoutusmuodolla hyvällä menestyksellä. Siinä kuntoutus tapahtui kotoa käsin Facebook-tyyliin päivittyvän kuntoutujan ikioman kotisivun keinoin.

On toki selvää, ettei pelkkä kotona oleilu vie uuteen työhön tai uuteen ammattiin, vaikka etäopiskelu ja etätyö tuovatkin uusia mahdollisuuksia uuden ammatin hankkimiseen ja työssä käymiseen. Työelämässä (ja myös opiskelussa) tarvitaan edelleen läsnäoloa ja etenkin fyysiset työt tehdään vastedeskin työpaikoilla, työn kohteissa, konepajoilla ja rakennustyömailla.

Salamannopea muutos

Pandemia pakotti kuitenkin salamannopeasti ammatillisen kuntoutuksen kokonaan uudelle tasolle. Nyt oli kehitettävä sellainen etäkuntoutusmalli, jossa olisi mukana koko kuntoutumisprosessi muutaman päivän alkuvaiheen, vajaan parin viikon jatkovaiheen ja sitä seuraavien seurantakäyntien osalta. Aikaa kehittämiseen annoimme itsellemme kuukauden verran, silloin tulisivat ensimmäiset asiakkaat. Meidän neljän hengen piskuruiselle tiimille se oli hurja voimainponnistus.

Onneksi kokemukset aiemmasta kehityshankkeesta olivat vielä tuoreessa muistissa. Tiesimme jo, että ammatillisen kuntoutuksen sisällöt, teemat, kyselyt ja keskustelut voidaan muuttaa etämuotoon, jos niin halutaan.

Otimme käyttöön aiemman hankkeen innoittamana jokaisen kuntoutujan ikioman kotisivun ajatuksen ja yhdistimme siihen meidän ja asiakkaan väliset videopuhelut, yhteiset työryhmätapaamiset ja useammalle kuntoutujalle yhdessä annettavat tietoiskut ja ryhmäpuhelut. Tietoa voitiin tarjota myös valmiiksi kuvattujen videoiden avulla.

Ensimmäisen oikean kuntoutujaporukan tulo uuteen ”nettiympäristöön” silti jännitti. Miten homma toimisi käytännössä, saisimmeko siirrettyä ammatillisen kuntoutuksen innostuksen kuntoutujiimme? Pysyisivätkö he linjoilla koko prosessin ajan? Valitsimme ensimmäiseen ryhmään kuntoutujia sattumanvaraisesti neljältä eri alueelta eri puolilta Suomea, samoilta alueilta kuin mistä me tekijätkin olimme. Itse istuin tanakasti omassa työhuoneessani mutta osa meistä työskenteli kotitoimistossa pandemian hengessä.

Kaikki kuntoutujat olivat kiitollisia, että pystyivät osallistumaan ammatilliseen kuntoutukseen pandemiasta huolimatta. Joku sanoi, ettei olisi uskaltanut ollenkaan tulla paikan päälle hankalan sosiaalisen jännittämisen takia. Tehtävien teko sujui mallikkaasti ja koko työryhmä pystyi seuraamaan reaaliaikaisesti kuntoutuksen etenemistä uuden yhteisen työvälineen avulla. Ja mikä parasta, palaute oli todella myönteistä, kaikki olivat sitä mieltä, että omilla kotisivuilla oli helppo toimia ja videoyhteydetkin saatiin toimimaan. Asiakkaat arvostivat etenkin saamaansa reaaliaikaista tukea ammatillisessa suunnittelussa.

Lääkärinä olisi ollut mukava päästä tekemään joskus kliininen tutkimus, mutta nyt mentiin uudella tavalla. Ja olihan tämä allekirjoittaneelle tuttua jo aiemmasta kehityshankkeesta.

Räätälöity kokonaisuus

Pahimman pandemian hälvennettyä uudet välineet toivat kokonaan uuden mahdollisuuden räätälöidä kuntoutuspolkua. Kuntoutus voitiin aloittaa etänä, jatkovaiheessa asiakas saattoi pyörähtää muutaman päivän paikan päällä (silloin sen kliinisenkin tutkimuksen pystyi tekemään), ja seuranta voitiin taas tehdä etäkeinoin. Jos etätyöskentely osoittautui asiakkaalle vaikeaksi, loppusetti voitiin tehdä kokonaan läsnäkuntoutuksena.

Ja mikä parasta asiakkaan koronaepäily, muu sairastuminen, koronanäytteen tuloksen odottaminen tai vaikkapa hankala kotikriisi ei automaattisesti johtanut kuntoutuksen keskeytymiseen. Asiakas pystyi siirtymään tarvittaessa silmänräpäyksessä etäkuntoutujaksi. Jossakin kohtaa aloimmekin kutsua uutta tekotapaa hybridimalliksi.

Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan. Luin juuri, että Yhdysvaltoja kurittaa jättimäinen irtisanomisten aalto. Sen syynä on pandemian hiipuminen ja etätyösuositusten päättyminen. Ihmiset irtisanoutuvat ja etsivät uutta työtä sellaisesta työpaikasta, jossa etätyökäytännöt jatkuvat. Vastaavasti ammatillisessa kuntoutuksessa palaamme kesäkuun alussa takaisin ”vanhaan maailmaan”. Joustava, asiakkaan tarpeet sujuvasti ja nopeasti huomioiva hybridikuntoutus jää ainakin hetkeksi historiaan.

Vaikka läsnäkuntoutus on edelleen toimiva ja hyväksi koettu vaihtoehto ja vaikka etämahdollisuuksia voi jatkossakin hyödyntää tietyin rajauksin, asiakaslähtöinen ja vapaasti hengittävä ja joustava kuntoutusmalli sopisi kaikille asiakkaille nykyistä paremmin.

Terveydentila saattaa estää kuntoutukseen lähtemisen, sosiaaliset pelot voivat olla (etenkin pandemian jälkijunassa) sellaisia, ettei kodin ulkopuolella liikkuminen onnistu. Joskus kotitilanne on sellainen, että kuntoutukseen ei yksinkertaisesti pääse. Pienet lapset, lasten sairastaminen ja mustasukkainen puoliso voivat estää kuntoutukseen lähdön, ja joskus on pakko huolehtia niistä rakkaista kotieläimistä – ja talvella asuntokin lämmittää.

Välimatkat voivat olla harvasti asutussa Suomessa myös pitkiä ja taloudellinen tilanne niin hankala tai asuinpaikka niin syrjäinen, ettei julkisilla liikkuminen onnistu. Eikä kaikilla ole varaa ostaa bensaa omaan autoon, saati korjata auto ajokuntoon.

Vapaa ja aidosti hengittävä kuntoutus on varmasti nykyaikaa. Kyse ei ole siitä onko etäkuntoutus parempaa tai huonompaa kuin läsnäkuntoutus. Kyse on siitä mikä on kunkin kuntoutuja kohdalla parasta, järkevintä ja toimivinta kuntoutusta. Erilaisten räätälöitävien kuntoutusmoduulien joustava yhdistäminen on taatusti tulevaisuutta. Toivottavasti ehdin nähdä omalla työurallani sujuvan, kaikille sopivan ja asiakkaan tarpeista lähtevän uudenlaisen kuntoutuksen maailman ja mallit.

Jari Turunen

Kirjoittaja on kuntoutuslääkäri, joka on ollut kehittämässä lukuisia ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja joka on kiinnostunut oirekuvien historiasta.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?