16 faktaa: Kuulon heikkeneminen

16 faktaa: Kuulon heikkeneminen Kuva 1 / 1

1. Kuulon heikkeneminen voi olla äkillistä, vähittäistä, tois- tai molemminpuoleista.

2. Kuulon heikkenemiseen voi olla useita eri syitä. Kuulovamman syynä voi olla kuulohermon tai keskushermoston vaurio tai sairaus. Myös vaikeusaste voi olla hyvin erilainen.

3. Vähittäisen kuulonmenetyksen yleisin syy on iän mukana tuleva huonokuuloisuus. Tämä alkaa keskimäärin 50-vuotiaana. Heikkeneminen tapahtuu yksilöllisesti ja vähitellen

4. Altistuminen melulle voi myös aiheuttaa kuulon heikkenemistä tilapäisesti tai pysyvästi. Vaurion riski kasvaa, kun melu ylittää 80 desibeliä. Riski on sitä suurempi, mitä kauemmin altistus kestää.

5. Konduktiivisen kuulonaleneman syynä on välikorvan johtumisvika. Siinä äänen johtuminen korvan, tärykalvon ja kuuloluuketjun kautta sisäkorvaan on heikentynyt. Syitä voi olla monia, kuten vahatulppa, aukko tärykalvossa, otoskleroosi, välikorvatulehdus tai tapaturma. Johtumisvikaa voidaan hoitaa kuulolaitteella, lääkkeillä ja leikkauksella.

6. Sensorineuraalisella kuulonalenemalla tarkoitetaan aistimisvikaa. Sen syynä on simpukan ja kuulohermon vaurio. Vian voi aiheuttaa melu, ikääntyminen, sisäkorvan verenkiertohäiriö tai Meniérén tauti. Sisäkorvan vaurio voi johtaa täydelliseen kuuroutumiseen. Useissa tapauksissa nykyaikainen kuulolaite voi auttaa.

7. Sekatyyppinen kuulonalenema on johtumisvian ja aistimisvian yhdistelmä.

8. Sentraalisessa kuuloviassa heikkenemisen syy löytyy keskushermostosta, aivorungosta tai aivokuoresta. Kuulovian voi aiheuttaa monet asiat, kuten vanheneminen, rappeutumissairauden, tapaturmat, kasvaimet ja synnynnäiset syyt. 

9. Lääkäriin pitäisi mennä, jos kuulo heikkenee äkillisesti, eikä syynä näyttäisi olevan vahatulppa tai flunssan aiheuttama korvan tukkiutuminen. Myös veren tai muiden eritteiden vuoto korvasta on syy mennä lääkäriin.

10. Lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, kun huomaa kuulonsa alkaneen heiketä. Tutkimus on tarpeen viimeistään silloin, kun huonokuuloisuus alkaa haitata elämää. Jos huonokuuloisuuteen liittyy huimausta ja toisen korvan suhinaa ja kuulon heikkeneminen on toispuoleista, lääkäriin kannattaa mennä parin viikon sisällä.

11. Korvaa ei saisi kaivaa, mutta mahdollisen eritteen voi poistaa korvakäytävän suulta. Jos korvavaha tuntuu tukkivan korvakäytävän, sitä voi yrittää poistaa apteekista saatavien korvavahan liuotustippojen avulla.

12. Kuulon alenemaa voi alkaa epäillä seuraavissa tilanteissa:

➤ Et saa aina selvää, mitä sinulle sanotaan, etenkään hälyisissä tilanteissa
➤ Huomaat välillä arvailevasi, mitä keskustelukumppanisi on sanonut
➤ Koet jääväsi syrjään, koska et pysy mukana keskustelutilanteissa
➤ Puhelimen soittoääni tai ovikellon ääni jää sinulta usein kuulematta
➤ Et saa radion tai television puheesta selvää ja turvaudut tekstin lukemiseen
➤ Sinulle huomautetaan toistuvasti, että televisiosi ja radiosi äänenvoimakkuus on liian korkea
➤ Sinulla on vaikeuksia seurata esitystä teatterissa, luontosalissa tai kerhotiloissa
➤ Sinulla on kuulovaikeuksia kaupassa käydessäsi

13. Lääkärin vastaanotolla selvitetään potilaan vointia ja tehdään kuulotutkimus. Kuulon huononeminen 30 desibeliä puheäänen korkeuksilla haittaa arkista elämää niin paljon, että tulee harkita kuulon apuvälineiden käyttöönottoa.

14. Päävastuun kuulonkuntoutuspalveluiden tuottamisesta kantaa erikoissairaanhoito, jolloin kustannukset maksaa kotikunta. Kuulonkuntoutuksen piiriin päästäkseen henkilö tarvitsee lääkäriltä lähetteen kuulontutkimukseen.

15. Kuulontutkimuksissa potilaalle annetaan kuulokkeiden välityksellä vuorollaan kumpaankin korvaan sekä voimakkuudeltaan että sävelkorkeudeltaan erilaisia ääniä. Mittauksilla haetaan potilaan heikoin kuulema ääni (dB) eri äänen korkeuksilla (Hz). Tätä kutsutaan kuulon kynnystasoksi.

16. Jokapäiväisen puheen kannalta tärkeimmät äänen taajuudet ovat 0.5 –4.0 kHz ja ympäristöäänien kannalta 0.125kHz–8 kHz. Normaalikuulon raja kulkee (0 dB) –20dB kohdalla. Jos kuulemisessa on vaikeuksia, voidaan harkita kuulemista helpottavien laitteiden käyttöönottoa.

Lue myös:
Ikäkuulo on yleisin aikuisiän kuulovian aiheuttaja

Lähteet:
Terveyskirjasto: Kuulon heikkeneminen
Kuuloliitto

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Tarkastanut:
Pekka Lapinleimu 
Kuuloliiton toiminnanjohtaja 

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi