Suomessa tehtiin keväällä 13 kotoperäisen hepatiitti A -tartunnan perusteella epidemiologinen selvitys. Kyse oli suuremmasta pohjoismaisesta epidemiasta.
Sairastuneita todettiin myös Tanskassa (67 tapausta), Ruotsissa (17 tapausta) ja Norjassa (7 tapausta). Tanskalaisten johtaman tapaus-verrokkitutkimuksen perusteella aiheuttajaksi epäiltiin pakastemansikoita, mutta virusta ei saatu osoitettua marjoista.
Myös USA:ssa on todettu samankaltaisen kannan aiheuttama epidemia, jonka syyksi epäillään granaattiomenan siemeniä pakastemarjasekoituksessa. Italiassa ja Irlannissa on todettu pakastemarjojen välityksellä levinnyt hepatiitti A -epidemia, jonka aiheuttaja oli eri kanta kuin pohjoismaisessa epidemiassa.
Karjalan Prikaatissa tuore tapaus
Suomessa ei ole todettu uusia varmistettuja tapauksia toukokuun jälkeen lukuun ottamatta Karjalan Prikaatin hepatiitti A -tapausta. Siellä todettiin 23.7. yhdellä varusmiehellä tarttuva maksatulehdus, hepatiitti A.
Puolustusvoimat selvittää tartunnan lähdettä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Tartunnalle altistuneet kartoitetaan ja heidät suojataan antamalla hepatiitti A -rokotus tai hepatiitti A:n vasta-ainetta immunoglobuliinia.
Hepatiitti A voi tarttua henkilöstä toiseen. Tarttuminen voi tapahtua esimerkiksi saastuneen ruoan tai juoman välityksellä tai ulosteesta. Paras tapa suojautua henkilöstä toiseen -tartunnalta on hyvä käsi- ja wc-hygienia. Tartuntoja todetaan Suomessa noin 20 vuodessa. Tartunnat ovat pääosin ulkomaista alkuperää.
Lähde ja lisätietoja: THL
Kuva: Panthermedia
Lisää aiheesta:
A-hepatiittitartuntojen lähde todennäköisesti pakastemansikoissa
Hepatiitti A:ta kotimainen ryvästymä
Uusia kotimaisia hepatiitti A -tartuntoja Pirkanmaalla
Viranomaiset selvittävät levittävätkö pakastemarjat hepatiitti A:ta
