Miltä dyspepsia tuntuu?
Dyspepsiaan voi liittyä:
- poikkeava täyteläisyyden tunne aterian jälkeen
- kylläiseksi tuleminen jo pienen ruokamäärän jälkeen
- ylävatsan kipu tai polttelu
- ylävatsan turvotus
- röyhtäily
- pahoinvointi ja joskus oksentelu
Oireet voivat aaltoilla, ja välillä ne saattavat pysyä poissa pitkäänkin.
Toiminnallisessa dyspepsiassa sairautta ei löydy
Toiminnallisesta dyspepsiasta puhutaan, kun oireita ei selitä elimellinen, aineenvaihdunnallinen tai muu todettava sairaus. Tutkimuksissa esimerkiksi mahalaukusta ei löydy oireita selittävää rakenteellista muutosta.
Toiminnallisten ylävatsaoireiden syntyä ei tunneta tarkasti.
Osalla mahalaukku tyhjenee tavallista hitaammin. Lisäksi mahalaukun ja suoliston venyminen voi aiheuttaa kipua herkemmin kuin ihmisillä, joilla dyspepsiaoireita ei ole.
Oireiden katsotaan liittyvän ruoansulatuskanavan toiminnan ja suoli-aivoakselin säätelyn häiriöihin.
Oireiden taustalla voi olla myös sairaus
Dyspepsiaoireiden tavallisia syitä ovat toiminnallisen dyspepsian lisäksi refluksitauti ja ulkustauti eli maha- tai pohjukaissuolihaava. Ylävatsaoireita voivat aiheuttaa myös esimerkiksi ruokatorven tulehdus, sappikivitauti ja laktoosi-intoleranssi.
Helikobakteeri-infektio on useimmiten oireeton ja aiheuttaa vain harvoin ylävatsavaivoja suoraan. Se voi kuitenkin aiheuttaa mahalaukun tulehduksen ja lisätä maha- tai pohjukaissuolihaavan riskiä.
Tulehduskipulääkkeet puolestaan voivat ärsyttää mahalaukkua ja lisätä ulkustaudin riskiä.
Miten dyspepsiaa tutkitaan?
Lääkäri arvioi oireiden laadun, keston ja esiintymisen sekä mahdolliset muut sairaudet ja käytössä olevat lääkkeet. Kaikki ylävatsaoireet eivät vaadi mahalaukun tähystystä eli gastroskopiaa.
Gastroskopia tehdään yleensä suoraan, jos oireet alkavat vähintään 55-vuotiaana tai niihin liittyy hälyttäviä oireita. Muissa tilanteissa voidaan harkita esimerkiksi helikobakteerin tutkimista sekä keliakiaan tai laktoosi-intoleranssiin liittyviä laboratoriokokeita.
Hoito määräytyy oireiden syyn mukaan
Jos tutkimuksissa todetaan esimerkiksi refluksitauti, ulkustauti tai helikobakteeri-infektio, hoito kohdistetaan siihen.
Toiminnalliseen dyspepsiaan ei ole yhtä parantavaa hoitoa. Oireita voidaan joillakin lievittää lyhytaikaisella tai tarvittaessa käytettävällä haponestolääkityksellä.
Myös omien oireita pahentavien ruokien tai ruokailutottumusten tunnistamisesta voi olla apua.
Tulehduskipulääkkeiden käyttö kannattaa ottaa huomioon mahdollisena oireiden aiheuttajana.
Milloin ylävatsaoireista lääkäriin?
Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos oireita on päivittäin tai useita kertoja viikossa ja ne haittaavat elämää. Myös uudet ja melko äkisti alkaneet ylävatsavaivat on syytä selvittää.
Lääkärin arvio on tarpeen, jos oireisiin liittyy:
- tahatonta laihtumista
- nielemisvaikeutta tai nielemiskipua
- ruoan juuttumisen tunnetta
- toistuvaa oksentelua
- anemiaa
- selkään säteilevää ylävatsakipua
- verioksennusta tai mustaa, tervamaista ulostetta
Verioksennus, musta uloste tai äkillinen ja nopeasti voimistuva vatsakipu vaativat välitöntä hoitoon hakeutumista.
Toiminnallinen dyspepsia on vaaraton, mutta usein pitkäaikainen
Kun oireita selittävää sairautta ei löydy, kyse on todennäköisesti toiminnallisesta dyspepsiasta. Se on vaaraton tila, mutta oireilu voi olla aaltoilevaa ja uusiutua.
Hoidon tavoitteena on tunnistaa oireita pahentavat tekijät ja lievittää oireita silloin, kun ne haittaavat arkea.
