Uusi Käypä hoito -suositus:… Suurin osa ylävatsavaivoista voidaan todeta oireiden perusteella

Uusi Käypä hoito -suositus:… Suurin osa ylävatsavaivoista voidaan todeta oireiden perusteella Kuva 1 / 1

Toistuvat ylävatsavaivat ovat yleisiä. Ylävatsalle sijoittuvia, kohtalaisen pitkäkestoisia ja ylämahasuolikanavasta syntyviä oireita kutsutaan dyspepsiaksi. Pääosaan niistä ei voida osoittaa mitään selkeää syytä, jolloin puhutaan toiminnallisista vatsavaivoista, joita on arviolta puolet ylävatsavaivoista. Refluksitauti eli mahan sisällön nousu ruokatorveen muodostaa kolmanneksen ylävatsavaivoista. Helikobakteeri-infektion mahdollisuus selvitetään yleensä, koska sen hoito voi helpottaa dyspepsiaa ja poistaa tulevaisuuden mahasyöpäriskiä.

Ylävatsavaivat, arkikielessä ruoansulatusvaivat, ilmenevät usein aterian jälkeisenä täyteläisyyden tunteena, vatsan turpoamisena, röyhtäilynä, kipuina tai poltteluna. Joskus esiintyy myös pahoinvointia, oksentelua tai selittämätöntä laihtumista. Ylävatsavaivojen selvittely lähtee juuri näistä oireista.

Ylävatsavaivojen taustalla voi olla erilaisia ruoansulatuskanavan sairauksia, joiden selvittämiseksi voidaan käyttää gastroskopiaa eli mahan tähystystä. Aikaisemmin tärkein syy tämän tutkimuksen käyttöön on ollut mahasyövän poissulkeminen. Mahasyöpä on kuitenkin vähentynyt Suomessa jyrkästi viimeisen 30 vuoden aikana. Nykyisin gastroskopiaa käytetään lähinnä muiden elimellisten ylemmän ruoansulatuskanavan sairauksien poissulkemiseksi.

– Jos potilaalla on hälyttäviä oireita, kuten verta ulosteessa tai oksennuksissa, nielemisvaikeutta, lämpöilyä tai selkeitä poikkeamia verikokeissa oireen aikana, on gastroskopia aiheellinen. Potilaan kertomuksen perusteella pystytään melko hyvin erottamaan, onko kyse ns. refluksitaudista, eli mahahapon takaisinvirtauksesta, vai muusta dyspepsiasta, selvittää sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato.

Valtaosa ylävatsavaivoista todetaan toiminnallisiksi. Toiminnallinen dyspepsia on vaaraton mutta usein vuosiakin kestävä vaiva. Usein jo oireen vaarattomuuden tiedostaminen riittää siitä kärsiville, tarvittaessa oireita voidaan hoitaa myös lääkkeillä. Ensisijainen lääkitys on protonipumpun estäjä, jota voidaan käyttää oireiden vaivatessa pienimmällä vaikuttavalla annoksella.

Refluksitauti

Refluksitaudiksi kutsutaan tilaa, jossa mahan sisältö nousee ruokatorveen. Refluksitauti on yleinen vaiva, joka todetaan närästys- ja käänteisvirtausoireiden perusteella. Käänteisvirtauksessa (regurgitaatio) mahan sisältöä virtaa ilman ponnistusta mahalaukusta ruokatorveen, kurkkuun ja suuhun. Oireeseen ei liity pahoinvointia eikä oksentelua. Refluksitautia hoidetaan ensisijaisesti haponestolääkkeellä (protonipumpun estäjällä tai histamiini-2-reseptorin salpaajalla). Vain pieni osa refluksitautia sairastavista tarvitsee leikkaushoitoa.

– Esofagogastroskopia eli ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys tehdään, kun potilas tarvitsee toistuvia lääkekuureja tai hänellä on hälyttäviä oireita tai löydöksiä, kuten nielemisvaikeutta, laihtumista tai anemiaa. Tähystyksellä voidaan todeta refluksitaudin elinmuutokset ja niiden vaikeusaste sekä komplikaatiot, joita ovat esofagiitti, Barrettin ruokatorvi sekä ruokatorven haavauma ja ahtauma, selvittää sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Voutilainen.


Helikobakteeri-infektio 



Helikobakteeri on yksi ylävatsavaivojen syy. Sen esiintyminen on kehittyneissä länsimaissa käynyt harvinaisemmaksi nuoremmilla ikäluokilla. Helikobakteeri-infektio ei aiheuta mitään tunnusomaisia vaivoja, vaan diagnoosi perustuu laboratoriotutkimuksiin.

– Helikobakteeri-infektio todetaan tavallisesti hengitystestillä tai ulostenäytteestä. Infektion tarkka diagnoosi voidaan tehdä myös mahantähystyksen yhteydessä otetusta koepalasta. Helikobakteeri hoidetaan kahden antibiootin ja haponestolääkkeen yhdistelmällä. Helikobakteerin hoito auttaa vain pientä osaa ylävatsaoireisista potilaista, mutta sitä suositellaan mahahaavan ja mahasyövän riskin vähentämiseksi, tiivistää dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Seppo Niemelä.


Tuula Vainikainen
Käypä hoito -tiedottaja

Kuva: Panthermedia

Käypä hoito -suosituksen ylävatsavaivaisen potilaan tutkimisesta ja hoidosta on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositusten potilasversioihin pääsee Potilaan Lääkärilehden Palvelutorilla olevan linkin kautta tai osoitteessa www.kaypahoito.fi.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi