Kouluikäisten pitkittyneet vatsavaivat

Kouluikäisten pitkittyneet vatsavaivat Kuva 1 / 1

Kouluikäisillä lapsilla on hyvin usein ohimeneviä vatsavaivoja. Jos vaivaa on ainakin kerran viikossa kahden kuukauden ajan, puhutaan pitkittyneestä vatsavaivasta. Myös pitkittynyt vatsavaiva on varsin yleistä; sitä on 10–30 %:lla kouluikäisistä lapsista.

Vatsavaiva ilmenee tavallisimmin oksenteluna, ilman nielemisenä, vatsakipuna tai ummetuksena. Toistuva tai jatkuva ripuli on harvinaisempaa.

Toiminnallinen vatsavaiva

Suurin osa kouluikäisten lasten pitkittyneistä vatsavaivoista on toiminnallisia, mikä tarkoittaa, etteivät oireet liity mihinkään vikaan, jonka lääkäri voi havaita tai joka voidaan osoittaa esim. laboratoriokokeilla. Harvemmin lapsen vatsavaivat johtuvat elimellisistä syistä, jotka siis voidaan havaita lääkärin tekemässä tarkastuksessa tai tutkimuksissa.

Keskushermosto (aivot) ja suolisto ovat sikiönkehityksen aikana samaa alkuperää. Siksi arvellaan, että pitkittyneiden vatsavaivojen syy voisi olla aivojen ja suoliston yhteistoiminnassa. Vatsavaivan syyn arvellaan liittyvän suoliston säästelyhermoston kehitysasteeseen ja toimintaan. Siksi myös henkiset seikat heijastuvat helposti vatsan alueeseen.

Niin sanottu syklinen oksentelu on harvinaista, mutta kiusallista. Se voi kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin ja on tavallisinta 2–7-vuotiailla lapsilla. Välillä lapsi on oireeton viikkoja ja tai jopa kuukausia. Syklisen oksentelun hoidossa on tärkeintä, että ymmärretään mistä on kyse, koska tila on vaaraton.

Mahakipu on usein toiminnallista eikä lapsessa ole havaittavia poikkeavuuksia, kun lääkäri häntä tutkii. Ulostamisessa ei ole muutoksia. Hoitona on sopiva ruokavalio, ja eritoten ärsyttävien ruokien ja lääkkeiden (kuten särkylääkkeiden) välttäminen. Happolääkkeitä voidaan käyttää hoidossa.

Jos vatsa on kipeä ja kipu helpottuu lapsen ulostaessa, voi kyseessä olla ärtyvän suolen oireyhtymä. Tätä on 6–14 %:lla kouluikäisistä lapsista. Uloste on välillä kovempaa, välillä taas löysempää. Tämäkin tila on vaaraton.

Tärkeää on todeta mistä on kyse ja siten poistaa lapsen ja vanhempien huoli lapsen terveydestä.

Kyseessä on ummetus, jos lapsi ulostaa harvemmin kuin kolme kertaa viikossa. Lisäksi ummetukseen kuuluu vaikeus pidätellä löysää ulostetta ja ulostepaakun kertyminen pesäsuoleen. Ummetus on hyvin tavallista ja syy lähes aina toiminnallinen (esim. matka, ruokavaliomuutokset). Kuitupitoinen ruoka ja riittävä nesteen nauttiminen ovat tärkeitä ummetuksen estämisessä ja hoidossa. Lääkäri varmistaa, että kyseessä ei ole muuta hoitoa vaativa vatsatauti. Pitkittyneen ummetuksen hoidossa on tärkeää riittävän pitkäkestoinen ummetuslääkkeiden käyttö.

Vatsavaivat joiden tausta tunnetaan

Tärkeimpiä elimellisten vatsavaivojen syitä ovat mahansisällön takaisinvirtaus ruokatorveen, helikobakteerin aiheuttama vatsasairaus, keliakia, laktoosi-intoleranssi, ruoka-aineyliherkkyys ja tulehdukselliset suolistosairaudet. Syöpä on hyvin harvoin lapsen mahavaivan syy.

Näiden sairauksien toteaminen ja erottaminen toiminnallisista vatsavaivoista kuuluu ensisijassa perusterveydenhuoltoon. Yleislääkäri lähettää lapsen tutkimuksiin lastenlääkärille, jos hän arvelee, että kyseessä on muu sairaus kuin toiminnallinen vatsavaiva tai haluaa varmistuksen sille, että kyseessä on toiminnallinen vatsavaiva. Hyvin harvoin tarvitaan lasten vatsavaivojen selvittelyssä kajoavia tutkimuksia, kuten mahalaukun tai suoliston tähystystutkimuksia. Niiden tarpeen arvioi lastenlääkäri.

Lopuksi

Lapsen pitkittyneet vatsavaivat heikentävät lapsen ja koko muunkin perheen elämänlaatua. Siksi on tärkeää, että lääkäri varmistaa, mistä on kyse. Koska useimmiten on kyse hyvänlaatuisesta, toiminnallisesta vaivasta, on lapsen ja perheen rauhoittaminen oikealla tiedolla tärkeää. Perusterveydenhuolto tutkii ja hoitaa valtaosan lasten vatsavaivoista. Hoidossa keskeistä on oikea ruokavalio ja muut elintavat sekä asian ymmärtäminen. Lääkkeiden merkitys ei ole keskeinen.

Kuva: Jaan Seitsara

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi