EKG kertoo sydämesi rytmin

EKG kertoo sydämesi rytmin Kuva 1 / 1

EKG (elektrokardiogrammi) tarkoittaa sydänsähkökäyrää, jonka perusteella lääkäri voi päätellä sydämen rytmin. Se antaa paljon tietoa sydämen toiminnasta ja on kaiken lisäksi vaaraton potilaalle.

Laite keksittiin jo 1900-luvun alkupuolella, mutta korkeasta iästään huolimatta se on edelleen yksi yleisimmistä tutkimuksista. EKG:tä kutsutaan myös sydänfilmiksi, vaikka tutkimusta ei ole koskaan rekisteröity filmille.

Mitä EKG kertoo?

Sydämen supistumista säätelevät heikot sähköimpulssit. Sähköimpulssi alkaa sydämen eteisen seinämän solmukkeesta, josta se leviää sydämen eteisiin ja sitten kammioihin. EKG-laite mittaa impulssit ja piirtää havainnoidensa perusteella käyriä. Lääkäri voi käyrien avulla selvittää sykkiikö sydän liian nopeasti, liian hitaasti tai epäsäännöllisesti. Käyriä tutkimalla lääkäri voi myös päätellä, missä kohtaa sydäntä ongelma sijaitsee. EKG-laite ei kuitenkaan yleensä pysty antamaan aivan tarkkaa taudin määritystä ja lääkäri määrää potilaan tarvittaessa lisätutkimuksiin.

EKG-laitteen tärkein käyttöalue on sydäninfarktin toteaminen, koska vastauksia tarvitaan nopeasti. Laite kertoo, missä sydämen osassa sydänlihaskuolio on uhkaamassa ja kuinka laajasta vauriosta on kyse.

Nykyään EKG-laite laskee myös oman tulkintansa tilanteesta. Tätä tulkintaa potilaan ei pidä kuitenkaan säikähtää, sillä laitteen käyttämät algoritmit on tarkoituksella ohjelmoitu hyvin herkiksi, jotta lääkärin huomio kiinnittyisi mahdollisiin muutoksiin. Diagnoosin tekemiseen tarvitaankin aina lääkäriä.

Miten EKG otetaan?

EKG otetaan ihon päältä. Potilaaseen kiinnitetään elektrodit kumpaankin ranteeseen ja nilkkaan ja kuuteen kohtaan rintakehällä. Yhteensä elektrodeja on potilaassa kiinni 12.

Mikä on rasitus-EKG?

Rasitus-EKG tehdään yleensä sepelvaltimotaudin tutkimuksissa. Taudin tyyppioire on rintakipu rasituksen yhteydessä. Kipu johtuu siitä, että potilaan sepelvaltimot ovat liian ahtaat ja sydän ei saa rasituksessa tarpeeksi happea.

Henkilön ollessa oireeton myös EKG näyttää normaalilta. Potilaalle pitää siis aiheuttaa oireita, että nähdään, missä kohtaa vika on. Tutkimus tehdään lääkärin valvonnassa.

Ensimmäisenä iholle kiinnitetään EKG-elektrodit. Sen jälkeen potilasta aletaan rasittaa vähitellen, yleensä erityisvarusteisella kuntopyörällä. Sydämen syke pyritään saamaan 140–160 minuutissa.

Lääkäri seuraa EKG:tä jatkuvasti monotorin ruudulta. Myös verenpaine mitataan minuutin välein. Jos EKG:ssä havaitaan selviä sydänlihaksen hapenpuutteen merkkejä tai vaarallisia rytmihäiriöitä koe keskeytetään. Mikäli rasituskokeen perusteella epäillään sepelvaltimotautia, potilaalle tehdään yleensä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus.

Rasitus-EKG voidaan tehdä myös joidenkin rytmihäiriöiden käyttäytymisen ja keuhkojen toiminnan tutkimisessa. Kun rasitus-EKG:n ohella tehdään muitakin mittauksia, koetta kutsutaan kliiniseksi rasituskokeeksi.

Lue sarjan aikaisemmat tekstit:
Nielunäyte selvittää antibiootin tarpeen
Hemoglobiiniarvo (B-Hb) kertoo hapensaannistasi
Lasko, eli senkka, auttaa taudin seurannassa
CRP varmistaa diagnoosin
Mikä ihmeen kreatiinikinaasi (P-CK)?

Lähde:
Sydän.fi
Terveyskirjasto

Tarkastanut:
Pekka Mäntyselkä
yleislääketieteen professori
Itä-Suomen yliopisto

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi