HY ja Hus: Hajukoira tunnistaa koronan

Kolmoissokkoutetussa tutkimuksessa Helsinki-Vantaalla ihon pyyhkäisynäytteiden tarkkuus oli 92 prosenttia.

Hajukoira Silja työpaikallaan Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Egil Björkman
Hajukoira Silja työpaikallaan Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Hajukoirat ovat oivallisia tunnistamaan koronaviruksen. Tämän vahvistaa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan sekä Husin toteuttama kolmoissokkoutettu, satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus. Tutkimusnäytteiden mahdollista positiivisuutta tai negatiivisuutta ei tiennyt koira, koiraohjaaja tai tutkija.

Aluksi hajukoirat opetettiin tunnistamaan koronaviruspotilaan ihonäyte verrokin näytteestä. Useamman viikon harjoittelun jälkeen siirryttiin lentokentälle. Neljä koiraa suoritti validaatiokokeen, jonka avulla osaaminen voitiin osoittaa. Kullekin koiralle esiteltiin 420 näytettä seitsemän päivän aikana. Näytteet olivat kaikille koirille rinnakkaiset. Koronaviruspotilaan näytteitä oli haisteltavana 114 ja verrokkien 306.

Koirien herkkyys tunnistaa koronavirusnäyte oli 92 prosenttia ja tarkkuus 91 prosenttia. Koirien välillä erot olivat hyvin pieniä. Kolmivaiheinen tutkimus julkaistiin juuri BMJ Global Health -lehdessä

Tutkimuksessa oli laadukas koeasetelma, jossa näytemäärät olivat tarpeeksi suuria ja koirien sarjat identtisiä. Koirat osasivat ilmaista myös ne setit, joissa ei ollut ainuttakaan positiivista näytettä.

– Merkittävänä etuna oli myös se, että näytteet kerättiin sairaalapotilaiden sijasta kotihoitoisilta potilailta. Lisäksi testaus tehtiin todellisissa olosuhteissa eikä laboratoriossa, kuvailee DogRisk-tutkimusryhmän johtaja ja seuraeläinten kliinisen tutkimuksen dosentti Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopiston tiedotteessa .

98,7 prosenttia negatiivista näytteistä oikein

Koirat suoriutuivat huonommin, kun näytteet oli kerätty varianttiviruksen aiheuttaman taudin sairastaneilta.

– Selitys on yksinkertainen: koirat oli koulutettu alkuvaiheen virustyypillä, minkä vuoksi koirat eivät aina kelpuuttaneetkaan varianttinäytteitä positiivisiksi. Tämä paljastaa niiden erottelukyvyn uskomattoman tarkkuuden, kertoo professori, infektiosairauksien ylilääkäri Anu Kantele Helsingin yliopistosta ja Husista.

Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa seulottiin Helsinki-Vantaan lentokentällä koronavirusta matkustajien ja henkilökunnan joukosta. Hajukoirat tunnistivat oikein 98,7 prosenttia negatiivisista näytteistä.

Koronaviruspositiivisten vähäisyys esti kunnollisen osuvuusarvion tekemistä. Koirien työmotivaationäytteiden perusteella positiivisten osuvuus olisi myös ollut 98,7 prosenttia. Nämä ovat aiemmin kerättyjä positiivisia näytteitä, joita koira ei ole ennen haistanut. Työmotivaationäytteitä käytetään tilanteissa, joissa positiivisia löydöksiä on liian harvoin.

– Edullisen, suuria näytemääriä tai ohikulkevaa ihmismassaa nopeasti seulovan menetelmän merkitys korostuu etenkin silloin, kun muu testauskapasiteetti on riittämätön, arvioi Anu Kantele.

Nykyisin käytössä oleva PCR-testimenetelmä on tarkka ja herkkä, mutta soveltuu huonosti massojen seulontaan tulosten hitauden ja korkean hinnan vuoksi.

Maria Nummela

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Valo ja Kosti ovat hajukoiria.
Egil Björkman
Valo ja Kosti ovat hajukoiria.