Influenssa alkoi varhain

Influenssa alkoi varhain Kuva 1 / 1

Kurkkua sattuu, lihaksia särkee, kuume nousee ja nenä vuotaa kuin vesiputous. Nämä oireet kuuluvat suomalaiseen talveen lähes yhtä varmasti kuin joulun juhlinta. Mistä sängynpohjalle joutunut potilas voi tietää, sairastaako influenssaa vai tavallista flunssaa?

Taudeissa on paljon samaa. Molemmat leviävät pisaratartuntana ja ovat virusperäisiä.

Flunssaa aiheuttavia viruksia on parisataa erilaista. Yleisin näistä on rinovirus, joka aiheuttaa yli puolet sairastumisista. Influenssaa aiheuttavat kaksi eri virustyyppiä, A- ja B-virus, joita kumpaakin on useimpina talvina liikkeellä. Laboratoriokoe on ainut varma tapa erottaa flunssa ja influenssa toisistaan.

Influenssa on yleensä flunssaa rajumpi ja ajoittuu pohjoisella pallonpuoliskolla joulu–maaliskuulle. Flunssaan sen sijaan voi sairastua ympärivuoden ja se leviää sellaisina aikoina, kun ihmisiä kokoontuu paljon yhteen, esimerkiksi koulujen alkaessa tai jouluna. Influenssa aiheuttaa flunssaa useammin jälkitauteja.

Influenssakausi alkoi jo joulukuussa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Virusinfektiot-yksikön erikoistutkija Niina Ikosen mukaan influenssakausi on alkanut Suomessa tänä vuonna tavallista aikaisemmin. Ensimmäisistä tapauksista ilmoitettiin jo joulukuussa. Kolmella edellisellä kaudella influenssa on lähtenyt käyntiin vasta tammikuussa.

– On kuitenkin liian aikaista sanoa, tuleeko epidemian huippu ajoittumaan aikaisempaan ajankohtaan, todennäköisesti kyllä. Tavallisimmin huippu sijoittuu helmikuun alkuun, hän sanoo.

Ikosen mukaan influenssakaudesta saattaa tulla tavallista hankalampi, sillä liikkeellä on viime kaudesta muuntunutta influenssa A(H3N2) -viruskantaa, johon rokote ei tehoa kunnolla. Aiempien kausien perusteella tiedetään, että influenssa A(H3N2) viruksiin liittyy myös tavallista enemmän vakavia sairastumisia.

– Tilanne ei ole toivoton. Ensinnäkin on liian aikaista arvioida, mikä virustyyppi muuttuu tänä vuonna valtavirukseksi. Lisäksi näyttää siltä, että rokote tehoaa ainakin osittain myös H3N2-viruskantaan, hän sanoo ja kertoo, että rokote suojaa myös influenssa B-viruskannalta ja A(H1N1)-virukselta (sikainfluenssa).

Suoja ei ole optimaalinen

Ikonen kertoo, että seuraavan kauden influenssarokotteen sisältö määritetään pohjoisella pallonpuoliskolla jo helmikuussa.

Uudenlaista muuntunutta influenssa A(H3N2)-viruskantaa alkoi ilmestyä ensimmäisen kerran vasta maaliskuussa. Silloin pohjoisen pallonpuoliskon rokotesuositus oli jo tehty. Uudenlaista A(H3N2)-virusta ei ollut enää mahdollista vaihtaa rokotteeseen ja siksi rokotteen antama suojateho ei ole paras mahdollinen H3N2-viruskantaa vastaan.

– Suoja ei ole optimaalinen, mutta meillä on olemassa influenssaviruslääkkeitä (oseltamiviiri ja tsanamiviiri), jotka auttavat myös H3N2-viruskantaa vastaan, hän kertoo.

Lääkityksen aloittamista tulee aina harkita tapauskohtaisesti ja lääkärin arvion perusteella. Ikonen muistuttaa, että viime vuosina kausi-influenssaa aiheuttavien virusten vastustuskyky spesifeille influenssalääkkeille (oseltamiviiri ja tsanamiviiri) ei ole lisääntynyt vaikka tällä hetkellä influenssa A -virukset ovatkin resistenttejä aiemmin käytetyille adamantaani (amantadiini ja rimantadiini) viruslääkkeille.

Ikonen kertoo, että on mahdotonta sanoa, kuinka moni suomalainen sairastuu vuosittain influenssaan. Maailman terveysjärjestö WHO:n arvioiden mukaan tauti kaataa vuoteeseen vuosittain noin 5–10 prosenttia aikuisista ja 20–30 prosenttia lapsista.

– Meillä on käytettävissämme vain tartuntatautirekisterin tiedot, jonne kirjataan laboratoriokokeilla varmistetut tapaukset. Epidemian aikana kaikille potilaille ei tehdä koetta, jos oireet viittaavat influenssaan. Lisäksi osalla influenssa saattaa aiheuttaa niin lieviä oireita, etteivät he mene lääkäriin, hän kertoo.

Katso myös ohjeet: Milloin flunssan vuoksi pitää hakeutua hoitoon?

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi