Kati Myllymäki siirtyi äskettäin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäriksi Kouvolan terveysjohtajan virasta. Terveydenhuollon ongelmat näyttäytyvät Savossa varsin samanlaisina kuin Kymenlaaksossa: kunnilla on niukasti rahaa, ja väestö on ikääntyvää ja sairasta.
– Lisäksi terveydenhuollon tilanne on valtakunnallisesti epäselvä, koska kuntarakenne- ja sote-uudistusta ei ole ratkaistu. Tulevaisuutta on hankala rakentaa, koska näitä liikkuvia osia on niin paljon, hän toteaa.
Myllymäki on erittäin tyytyväinen siihen, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulevaisuudessa yhdistävä Ratamo-hanke jäi hyvään vaiheeseen Kouvolassa. Hankesuunnitelmat ja tarveselvitykset on tehty, tontti valittu Ratamo-keskukselle ja valtuusto on tehnyt periaatepäätökset.
– Suunnitelmat ovat hyvät, mutta Kouvolan talous on nykyisellään varsin tiukoilla Kymenlaakson teollisen rakennemuutoksen jäljiltä. Kaupunki suunnittelee parhaillaan suuria irtisanomisia. En voi muuta kuin toivoa tsemppiä seuraajalleni.
Myllymäki peräänkuuluttaa positiivista energiaa ja luottamusta, entisillä eväillä kun ei voi jatkaa.
– Suomi ei ollut yhtään rikkaampi ja maakunta varakkaampi, kun Kuusankosken aluesairaala rakennettiin 60 vuotta sitten. Silloin oli rohkeutta ja luottamusta rakentaa tulevaisuutta, hän muistuttaa.
Muista maista oppia
Myllymäen mielestä on tärkeää olla perillä siitä, miten terveydenhuolto on järjestetty muualla. Vertailukohtia hänelle antavat niin eri puolilta Suomea hankittu työkokemus kuin ekskursiot ulkomaille.
– Potilaan parhaaksihan terveydenhuollossa työskennellään. Ei pidä kuvitella, että omassa organisaatiossa on kaikki asiat parhaalla mahdollisella tolalla. Kannattaa käydä katsomassa mallia eri puolilta ja miettiä, mitä voi korjata omassa toiminnassaan.
Myllymäki huomauttaa, että Tanskassa, Norjassa ja Englannissa potilaat pääsevät perhelääkäreiden vastaanotolle ja yleislääkärit ovat ilmaisia. Peruspalvelut ovat siinä mielessä paremmassa kunnossa näissä maissa kuin Suomessa.
– Ruotsissa on myös potilaan valinnanvapaus toiminut jo useita vuosia: terveydenhuollossa käytetään laatuindikaattoreita, joiden avulla potilaat voivat verrata sairaaloita. Tanskassa taas potilasturvallisuustyö on paljon edellä Suomea, ja Virossa sähköiset tietojärjestelmät toimivat paremmin kuin meillä.
Myllymäen mielestä täytyy pohtia myös sitä, miten vältettäisiin liian raju priorisointi, kun hoidon tarve lisääntyy ja terveydenhuoltoon käytettävät rahat eivät kasva yhtä paljon.
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Mikko Kankainen
Julkaistu Lääkärilehdessä 40/13.
