Kiinan variantti ei välttämättä pärjää Euroopassa

Kesästä saakka riehuneen BA.5-variantin seuraajaksi on useita tarjokkaita, kaikki erilaisia omikronmuunnoksia.

Jussi Heltunen
– Tärkeintä olisi, että rokotussuoja olisi mahdollisimman hyvällä tolalla etenkin ikäihmisillä ja riskiryhmillä, sanoo Olli Vapalahti.

Koronaa liikkuu paljon ja käynnissä on jonkinlainen tautihuippu, jossa yleisin virusvariantti on omikronin muunnos BA.5. Sama muunnos on sairastuttanut suomalaisia kesästä saakka. 

Uusia variantteja on jo tulossa seuraavaa tautihuippua aiheuttamaan. Ehdokkaita on useita ja on vaikea sanoa, mikä niistä voisi ottaa vallan.

Yksi vaihtoehdoista on BF.7, josta kiinalaisviranomaiset ovat vastikään varoittaneet. 

– Tällä hetkellä sekvensoinneista nähdään, että BF.7-varianttia on 4–5 prosenttia koronatartunnoista Hus-alueella. Näin on ollut jo parin kolmen viikon ajan, mutta BF.7 ei ole vielä näyttänyt lähtevän nousukiitoon, kertoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Vapalahden mukaan maailmalla liikkuu useita omikronin aikaisempien varianttien BA.2 ja BA.5 jälkeläisvariantteja. Yksi niistä on Kiinassa huolta herättänyt BF.7, mutta muitakin on, esimerkiksi XBB ja BQ.1.1. Näissä kaikissa on samoja mutaatioita, vaikka varianteilla on hiukan toisistaan poikkeava esihistoria.

– Samat mutaatiot ovat kerääntyneet uudestaan eri linjoissa. Ne valikoituvat, koska niiden avulla virus väistää immuniteettia, Vapalahti kertoo.

Kiinassa immuniteetti on erilainen

Vaikka BF.7 lähtisi Kiinassa leviämään, se ei välttämättä pärjää muille varianteille Euroopassa, sillä väestön immuniteetti on erilaista. 

– Kiinassa ihmisten immuniteetti perustuu vain rokotuksiin ja rokotteista suuri osa pohjautuu alkuperäiseen Wuhanin kantaan. Lännessä useimmat ihmiset ovat sairastaneet omikron-infektioita rokotusten lisäksi ja immuniteettimuuri on erilainen. Ei ehkä ole odotettavissakaan, että virukset käyttäytyisivät samoin kuin lännessä, Vapalahti selittää. 

Tällä hetkellä eri omikronin muunnoksista nopein nousuvauhti Euroopassa on BQ.1.1-variantilla. Singaporessa taas valtavariantti on tällä hetkellä XBB. Yhteistä kaikille uusille varianteille on, että ne pystyvät väistämään aikaisempien varianttien tuomaa immuniteettia.

– Ne virukset, jotka muuntuvat ja väistävät immuniteettia, valikoituvat ja pystyvät lisääntymään paremmin. Puoli vuotta sitten pyörineet virukset eivät enää pärjää, Vapalahti kertoo.

Immuniteettiin vaikuttaa kaksi seikkaa. Sairastamalla ja rokotteiden avulla saatu infektiota estävä immuniteetti hiipuu hiljalleen ja jossain vaiheessa on mahdollista sairastua uudestaan samankin variantin aiheuttamaan infektioon. Prosessi nopeutuu, kun virus muuntuu.

Huippua huipun perään

Vapalahti arvioi, että lähiaikoina joku tai jotkut näistä uusista varianteista joko kasvattavat tartuntahuippua tai tuovat uuden huipun myös Suomeen. Samaan aikaan talvikausi suosii hengitystieinfektioiden tarttumista. 

– Tärkeintä olisi, että rokotussuoja olisi mahdollisimman hyvällä tolalla etenkin ikäihmisillä ja riskiryhmillä. Varmaan olisi myös järkevää pyrkiä madaltamaan isoimpia tartuntapiikkejä. 

Hän näkee, että hengityssuojainta kannattaa käyttää ihmisten joukossa liikkuessaan, jos tietää altistuneensa tartunnalle. Samoin maski voi olla tarpeen, jos itsellä on joku merkittävä altistava tekijä tai jos ei ole täysin rokotettu. Koronaan sairastuneen kannattaa tehdä kotitestejä ja pysytellä kotona vähintään viisi vuorokautta suosituksia seuraten. 

– Näistä toimista ei liene haittaa influenssaakaan vastaan, Vapalahti huomauttaa.

Hänen mukaansa on syytä olettaa, että aalto aallolta koronaviruksen aiheuttama taakka sairaanhoidolle ja yhteiskunnalle pienenee. 

Eri varianttien patogeenisuudesta on vain vähän tietoa, mutta kun tapaukset lisääntyvät, myös koronan takia tai sen kanssa sairaalassa olevien potilaiden määrä lisääntyy.

– On tärkeää, että edelleen seurataan tilannetta ja sekvensoidaan koronaviruksen kantoja. Näin tiedetään, missä ollaan menossa.

Omikron tuli kuin puskista

Viime vuoden lopulla edellisistä varianteista poikkeava omikronmuunnos ilmaantui kuin puskista ja oli muodostumassa valtavariantiksi jo kuukauden kuluttua ensiesiintymisestään. Tällaisesta ei nyt ole havaintoja, vaan koronavirustautia aiheuttavat omikronin eri muunnokset, aikaisempien varianttien ”lapset”.

– Vaikka niissä on mutaatioita, jotka väistävät immuniteettia, niin hyvä uutinen on, että kyse ei ole dramaattisesti eri viruksesta. Voi olettaa, että T-soluimmuniteetti toimii vakavia tauteja vastaan, Vapalahti sanoo.

Kovin pitkälle tulevaisuuteen on kuitenkin vaikea nähdä.

– Evoluutio voi ottaa sivupolkuja, mutta tällä hetkellä mitään aivan uutta viruslinjaa ei ole näköpiirissä.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?